torstai 2. huhtikuuta 2009

.. free your mind and the rest will follow ..

Multa kysellään (arvatenkin) aina sillon tällön että kuinka pitkä oon. Kysymys saa mut hieman vaivaantuneeks koska en osaa - tai oikeastaan edes halua - vastata siihen. En ihan oikeasti tiedä että mikä pituuteni tarkalleen on. Kyllähän sitä joskus lapsena kai ahkerasti mittailtiin mutta näin aikuisiältä ei kyllä muistu edes mieleen että milloin olis viimeks mitattu. Eikä enää edes kiinnosta mitata. About 12-vuotiaana kävin läpi melko massiivisen lonkkaleikkausoperaation josta piti bonuksena tulla myös hitusen lisää pituutta. No eipä sitä tainnut mainittavasti kuitenkaan tulla ja jotenkin sen jälkeen menetin vähitellen kiinnostukseni koko asiaan. Viimeistään ainakin siinä vaiheessa kun yli 180-senttiset poikaystävätkään ei tuntuneet kokevan sitä miksikään ongelmaksi.. ;)

Pituuteni numeroina on mulle melko merkityksetön asia. Oman näkemykseni mukaan olen vaan pirun lyhyt ja sillä sipuli. ;) Pituuden kysyminen ärsyttää hieman myös siksi, että vastaus ei tavallaan kerro kysyjälle yhtään mitään. Tyydyttää vaan uteliaisuutta. Voisin hyvin varmaan väittää pituuteni olevan mitä tahansa 130 ja 150 sentin väliltä koska ei ihmiset kuitenkaan niin tarkkaan hahmota tollasia pituuksia (lyhyyksiä, hah).
Samaten muuten myös toisten pituudet ja muutkin mitat on mulle jotenkin melko yhdentekeviä. Skippaan aika pitkälti jostain henkilöinfobokseistakin ne numeroilla ilmoitetut mitat, mun pää ei vaan oikeesti juurikaan rekisteröi/käsittele semmosia tietoja. Ne ei vaan ole yhtään kiinnostavia pointteja ihmisessä. :)


Loppuun vielä vaikka tämmönen vanha kuva viime kesältä.. ;)


Poseerausta pirun ison renkaan kera

9 kommenttia:

adelheid kirjoitti...

Mä sanoisin että olet "kainaloon sopiva" :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihailen asennettasi.Nämä "mitta-asiat" ovat juuri niitä,joilla ei ole mitään tekemistä itse ihmisen kanssa.Nykyään vaan tuntuu,että niin vaatteisiin,kenkiin tai jopa huonekaluihin on kokorajat.Milloin olet liian pitkä,milloin liian lyhyt,milloin liian painava ja milloin liian keveä.Aina jotain.Koskaan ei sopiva.Ja vaikka täyttäisit kaikki standardit,olet sitten ehkä liian vanha-tai nuori.Siispä:ollaan ihanan sopivia.Sopivia juuri niinkuin Sinä tai minä tai kuka vaan.Paras juuri tämmöisinä.
Ihanaa kevättä!

desthea kirjoitti...

adelheid: hahah.. :D

Anonyymi: oi kiitoksia ihanasta kommentistasi! Todella hyvää pointtia. Mukavaa kevättä sullekin! :)

nora kirjoitti...

Mitä väliä sillä loppujen lopksi kuitenkaan on kuinka pitkä/lyhyt on? Jos on itsensä kanssa sujut, niin ei ei siinä sitten mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Jatkan vielä tuota kommenttiani,sillä minulla tuo sopivuus mitataan nykyään iällä,jota onkin jo "huikeat" 43 vuotta parin viikon päästä.Muutama vuosi sitten hain kesätoimittajan paikkaa Iltalehteen.Puhelimitse minua haastatteli 23-vuotias neiti,joka haastattelun lopuksi totesi,että ollaan me joskus käytetty noinkin vanhoja.Se siitä.En saanut paikkaa-ja sillä hetkellä en sitä enää halunnutkaan.Siihen palkattiin joku "sopiva" tai ehkä jopa "muodollisesti pätevä".
Mutta eipä me tytöt näistä lannistuta!

adelheid kirjoitti...

Entinen, mua päätä pidempi (enkä oo ihan lyhyimmästä päästä itsekään) poikaystävä kerran kuvaili mua tuon pituiseksi. Oli aika söpösti sanottu :)

desthea kirjoitti...

nora: niinpä.. =)

Anonyymi: hoh, aika suoraan sanottu kyllä tuo "noinkin vanhoja".. x)

adelheid: ;D

lispet kirjoitti...

Nykyinen mieheni risti seurusteluaikana minut taskuvenukseksi ja sanoi että mahdun hyvin syliin ja nimitys on edelleen käytössä. En enää välitä ihmisten kommenteista pituudestani tai pituuserostamme. Ne ovat toissijaisia asioita.

desthea kirjoitti...

lispet: niinpä, just tänään oli radiossa puhetta pituuseroista yms. ja kyllä taas hiukan alkoi ihmetyttää miten kauhean merkityksellisiä noi pituusasiat ihmisille on.. o_O