Kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa

Tuntuu kuin viime kirjoituskerrasta olisi jo ikuisuus, vaikkei siitä taida olla kuin reilu viikko, mutta elämme sen verran kummallisia aikoja että ajantajukin hämärtyy ja päivät tuntuvat matelevan. Niin se meni sitten meitsinkin työpaikka kiinni ainakin kuukaudeksi ja "koronalomaa" tässä kotosalla vietellään. Kevään kaikki, suuresti odotetut menot ja karkelot on peruttu ja kalenteri tyhjentynyt kuin taikaiskusta. Joskus kovan stressin alla oli ehkä käynyt mielessä tällainen hassu ajatus, että entä jos näin kävisi, miltähän se tuntuisi. Ei tätä kyllä nytkään osaa selittää miltä tuntuu. Kai hieman epätodelliselta.

Töissä kerkesin ommella mm. erän tämmöisiä pussukoita myyntiin ennen katkon alkamista. Noin muutoin aika kuluikin tehokkaasti korjausompelujen parissa.

Joista tässä ihan pari "tilannekuvaa"... x)

Veikeitä vanhoja lankarullia, etenkin tuo puurulla..

Taannoin inventoin vähän kaavojani ja kässylehtikokoelmaani.. koira assarina.. Nykyään ei voi puhua enää käsityölehdistä kun se herättää miespuolisissa niin paljon hilpeyttä... xD

Koronaloman kunniaksi aukaisin nää (vuosia sitten hankitut) DVD:t viimein muoveista... onkin odottaneet sitä "oikeaa hetkeä". Vaan kohta jo katsottu, tarttee hommata lisää kausia jostain!

Se jokin sinulla on

Mä olen tämmönen "toppi-ihminen" ja omistankin toppeja järjettömästi. Käytän kaikkia vaatteitani ympäri vuoden, topit menee talviaikaankin kerrospukeutumisessa, enkä toisaalta ole kyllä yhtään palelevaa sorttia, selviän hyvin vähillä kerroksilla. Toppeja ja tyköistuvia t-paitoja täytyy löytyä monissa eri väreissä ja erilaisilla kuoseilla tai yksityiskohdilla. :D

Helposti (kiireessä) kuitenkin jumahtaa käyttämään muutamaa ekana käteen osuvaa lempivaatetta, ja usein myös tuntuu kuin ei olis mukamas mitään päällepantavaa, vaikka vaatetta riittää. Jos vaatteet ovat tiukoissa pinoissa kaapissa niin meitsi ei ainakaan jaksa pahemmin sieltä alta/takaa kaivella mitään. Olen siispä roikottanut jo pitkään "käyttötoppejani" kaapin ulkopuolella erillisessä vaaterekissä, jossa niille on Bilteman samettihenkarit jotta eivät luisu pois. Kaapissakin on toki vaatteita melkoisesti; siellä on pinottuna harvemmin tarvittavaa "teemavaatetusta" yms. ja onpahan yksi pieni tankokaapillinenkin "juhlavampaa" rompetta ja sen sellaista. Sitten on vielä yks isompi tankokaappi joka on täynnä pelkästään vanhoja muotinäytösvaatteita... xD

Ja se pakollinen kissan pää...

Vaaterekkini on kaksiosainen, matalammalla orrella ovat poikani käyttöpaidat. Ratkaisu on näppärä eikä periaatteessa vie kauheasti tilaakaan. Vähän huojuva malli kyllä (ja ehkä liian täys, heh), ei parane kovin töniä/nojailla tai kaatuu. Ja kissoista tarttuu paitojen helmoihin jonkun verran karvaa kun "nuohoavat" itseään läpi sieltä telineen alta, tämäkin on vähän huono puoli mutta minkäs teet... xD Kissat myös koittavat välillä kiipeillä telineen päällä...

Olen ollut nykyisessä työssäni melkein 2 kk ja olen pukeutunut siellä joka päivä eri toppiin/yläosaan. Päätin työn alkaessa että nyt käydään kaikki paidat läpi kun on joku paikka missä niitä "näyttää". xD En ole vieläkään joutunut aloittamaan kierrosta alusta, todellakaan.. mutta myönnettäköön että tässä kohtaa alkaa olla jo hitusen vaikeuksia muistaa varmaksi onko jokin paita ollut jo päällä vai ei. xD Kiva kokeilu joka tapauksessa, voin suositella!

Second handia tuossakin about kaikki... x)

Muutaman päivän takainen asu, johon tykästyin kovasti. Välillä on kiva olla vähän enempikin ROCK! Tota valoa kans jo kaipais, nyt taas pari päivää ollut kovin sateisen harmaata.. jospas se tästä taas..

Kun ei riitä Linnunratakaan

20022020! Valon määrän lisääntymisen huomaa jo selvästi; aamuisin töihin lähtiessä on melkein valoisaa ja töistä päästessä kevään tuntua ja tuoksua ilmassa. Eilen uutisoitiin Korkeasaaren karhujen heränneen ja tänään saaristossa asuva kaveri postasi kurkien palanneen. Toki kaikenmoisia hyvin aikaisia kevään merkkejä on raportoitu ja äimistelty eri puolilla etelää jo kasapäin. Helmikuu alkaa olla pian taputeltu, eiköhän tää ollut tässä. Talvi skipattiin tällä kertaa mutta ei se mitään, annetaan kevään tulla. Riemukseni lempparivuodenajastani saattaa tulla tällä kertaa ennätyspitkä.

Kaveri oli just ottanut tällaisen kuvan Ruissalossa, aika täydestä menis vaikka kesänä jos ei tietäis vuodenaikaa.. Ja lupa kysytty kaverilta kuvan lainaan. :D

Keep calm and think PINK!

Se tunne ku poikaystävä alkaa räpsiin kuvia jo ennen ku oot valmis... xD

Värkkäsin ton paitatuunauksen reilu vuosi sitten.. halusin tohon vaaleanpunaiseen toppiin jonkin painatuksen tms., ja oli varmaan joku pukeudu pinkkiin -päivä tmv. ku bongasin tuon tekstin jossain.. xD toteutin sen sitte tuolleen "käänteisenä sabluunapainatuksena" kontaktimuovin avulla ja tulihan siitä hieno! Siinä on päälle liimattuja strassikiviäkin mutta eivät nyt kuvassa oikein näy. Ja musta reunuspitsi lisätty itse myös.

Blingit ehkä vähäsen näkyy, samanmoista blingiä myös niittirannekkeessa.. x)

Tuli muuten mieleen ku jossain vaiheessa etsiskelin tietynlaista pinkinhohtoista huulipunaa. Kysyin jossain mammapalstallakin vinkkiä että mistähän voisin löytää semmoisen ikäänku "hopeanhohtoisen" pinkin huulipunan tai -kiillon. Muistan jonkun kommentoineen osuvasti että "ai semmosta Tuksu-punaa?", JOO! Just sellasta... xD Viimein se sattumalta löytyi Rimmeliltä, sävyn nimi on Candy. Ja luulenpa että se tulee olemaan keväällä hyvä kaveri pastellisulkaiselle huivilleni. :)

Tälleen keväisen pastellisissa tunnelmissa vois kynsiinkin sutia vaikka näitä lakkoja (vuorotellen?!). Mainiot jelly look -lakat ovat sattumoisin kirppislöytöjä molemmat. Flormarin lakat ylipäätään hyviä & halpoja! Ja juu, taustalla on ysäriponi. xD

Espanjasta tuli muuten raahattua tuollaiset käsilaukut. Eikä taaskaan kuvaa ilman kissaa... xD Pähkäilin siinä hetken ostanko värillisen vai mustan laukun, sit totesin että ne on niin halpoja että otanpa molemmat ni ei tartte enempää miettiä. :D Musta on keinonahkaa ja pinkki jotain himmeähohtoista nylonkangasta. Vyömäiset olkahihnat ovat aivan ylipitkät eikä enempää säätövaraa, tarttee tehdä vielä nahkapaskalla (reikäpihdeillä xD) lisää reikiä ennen ku saa käyttöön...

Hiljentyneet on talojen äänet

02022020 - päivän luku. Se tuntuu nyt olevan tärkeää mainita. For the record ja silleen. ;) On näkynyt kihlautumisuutisia ja muuta jännää. Merkittäköön omalta osalta muistiin että tänä historiallisena päivänä mm. siivosin lapsen oksennuksen, paistoin kissoille silakkafileitä ja pakastin selleriä. xD Ja kaivoin kaapista vihot joihin olen joskus 15 vuotta sitten kerännyt lehdistä ruokaohjeita. Osan jopa kirjannut sinne käsin. Ja huvittavintahan tässä on se, etten tuohon aikaan edes todellakaan laittanut mitään ruokaa ikinä. Varmaan kyllä haaveilin laittavani, kuten aika paljolti vieläkin. xD Oliko ajalla ennen sosiaalista mediaa tosiaan noin tylsää että piti jopa liimailla ruokaohjeita vihkoon ns. turhanpäiten?! Löytyi muuten aika nostalgisiakin juttuja, kuten appelsiiniriisi! Jösses.. eiköhän se kohta sitten taas tulekin muotiin. xD

Tänä samaisena päivänä muuten myös havaitsin lähisupermarketin Corona-oluthyllyn olevan typötyhjä. Vaikka kaikkea muuta oli hyllyissä reilusti jäljellä. Oli pakko googlettaa onko Coronan myynti pompsahtanut virusuutisoinnin myötä, mutta löysin vain tämän...

Pilkottua (juuri)selleriä menossa pakkaseen. Enpä ole ikinä
moista ostanut. Enkä ostanut nytkään, ku sain sen ilmaiseksi... xD
Tarttee varmaan joku hyvä keitto väsätä jossain kohtaa!

Palatakseni ekaan kappaleeseen, kyllähän mä nykyään laitan ruokaa enemmän ku 15 vuotta sitten olisin ikinä uskonutkaan. En nyt välttämättä mitään järjettömän erikoisia virityksiä vieläkään, mutta ruokaa kumminkin, ja vieläpä yleensä hyvää sellaista. Joskus harvoin saatan jopa leipoa! Tuossa joulun alla tein herkullista jäädykettä asianmukaisella vuualla, jonka olin omistanut varmaan lähemmäs 20 vuotta käyttämättä sitä mihinkään. Parempi myöhään ku vielä myöhemmin. xD

Vastikään tein ekan kerran myös kaikkien nykyillanistujaisten ja -krapulapäivien trendikkäintä evästä nachovuokaa. Tosiaan siis vuokaversiona pellin sijaan. Pelti on se joukkuemalli ja vuuassa tulee perhekäyttöön sopiva määrä. Ja tuostakin syötiin monta päivää. xD

Oli sikahyvää! Taisin tehdä tällä ohjeella hieman soveltaen (ilman pekonia). Maissi muuten sopi sekaan erinomaisesti! En jaksanut raastaa juustoa ni lätkin päälle vaan tuommoset siivut, hyvin toimi sekin. xD Hitusen ananastuorejuustoakin heitin sekaan, ja vihreää paprikaa.. Tää on kyllä kans vähän semmonen safka josta vois tehdä vaikka mitä variaatioita!

Puuh, tarttis olla jo nukkumassa ku kovin väsyttää (ja aamulla sit vasta väsyttääkin...) mutta eipä tässä taas meinaa malttaa/joutaa... Kävin vähän ompelukoneellakin tässä kesken kirjoittamisen. xD Mutta joo, nyt unten maille...

Kun aurinko käy maalaamaan

Säätila on jonkinlaisessa odottavassa "välitilassa", kukaan ei oikein tiedä mitä tässä seuraavaksi tapahtuu.. mutta kevään tuntuakin väkisin ilmassa on, työpaikan takametsikössä jo pikkulinnut visertelee kuin keväällä konsanaan. Kovin on taas ollut harmaata, mieli kaipaa auringon pilkahdusta. Olis edes kuivaa, sadetta on saatu ihan riittämiin, monen talven edestä.

Jonkin taannoisen illan liekehtivä taivaanranta oli vielä jäänyt postaamatta. Kamerani tekee näistä aika jännän näköisiä, vaikka toki ihan hienoa ollut livenäkin. xD

Hämärässäkin kuvassa vuosisadan väsymys loistaa
kilometrin päähän... xD

Värjäsin muuten tukkani ekaa kertaa ikinä itse. Siis silleen ettei ole ketään toista läästimässä sitä väriä päähän tai toimimassa "silminä". Ei muuten ole lyhytkätiselle ihan helppoa, mutta ihmeen kelvollisesti suoriuduin! En jaksanut nyt tehdä erillistä vaalennusta, joten tyvikasvuun tuo sininen ei tietty taaskaan oikein tarttunut, mutta muilta osin tummensi kulahtanutta reuhkaa kivasti, ja lopputulos on mukavan "mermaid" eloisine sävyvaihteluineen. Saatan uskaltautua toistekin... xD

Mitään järkevää kuvamateriaalia mulla ei just nyt ole tarjota, koska hovikuvaajani on matkoilla. Hööh xD Itse taidan matkata tästä höyhensaarille hyvin pian ku tuntuu ettei silmät pysy enää auki... xP Haluan aurinkoa ja valoa!

Me luemme merkkejä yötaivaan

Kuuntelen työtoverini "ansiosta" päivittäin iskelmäradiota ja sieltä saa napsittua näitä oivallisia otsikoita, kaikessa on puolensa... xD

Halusin tänään kirjotella teille hieman karaokekulttuurista. Olen itse enemmän ja vähemmän harrastanut laulamista jo vuosien ajan, hieman eri muodoissa, ja karaoke on yksi niistä. Sen huomasin jo harrasteeni alkumetreillä, että karaoken ikäänku kuuluisi olla huonoa. Kyllähän te tiiätte, tyypit menee sinne tuhannen tuiskeessa veisaan jotain Levotonta tuhkimoa ja sille sitte vähäsen naureskellaan ja annetaan toki raikuvat applodit. Opettelin joskus 19-vuotiaana RHCP:n Californicationin ulkoa ja menin reteenä laulamaan sen kantakapakkani karaokeen, ihmettelin kun juuri kukaan ei edes taputtanut ja vasta jälkeenpäin jossain vessassa pari tyttöä uskaltautui juttusille että "lauloit tosi hyvin!". Tajusin pelin hengen. 2000-luvun edetessä ja kaikenmaailman tosi-tv-formaattien myötä karaokeskenestä on tullut enenevissä määrin jokin ihme vapaa-ajan pikku "talent-show", jossa karaoke-emännän ympärillä häärii pieni piiri kylän underground-muusikoita ja Voice-kandidaatteja. Huonoja ei edelleenkään noteerata (tai niille hurrataan) mutta jos on vähänkään ns. kokeneempi laulaja, huomaa useasti joutuvansa jonkun "syyniin" tai "tarkkailun alaiseksi". Jostain ilmaantuu aina se itseriittoinen hieman "street/hipster" "besserwisser" joka tulee ensin kehumaan ja alkaa sitten antaa "rakentavaa palautetta" (hampurilaismalli?), tyylillä "sulla on niin kiva tumma sävy tos X-alueella" ja "varo revittelemästä liikaa tos Y-alueella", näihin vapaavalintaiset aakkoset, ku meitsi ei tuota musiikin teoriaa ole ikinä kovista yrityksistä huolimatta oppinut... A B C D kissa kävelee... Saan kuulla näistä ihan riittämiin kuoroharkoissa joissa käyn jo kuudetta (!) vuotta.. Vapaa-ajalla haluan olla vapaa laulamaan mitä haluan, miten haluan.. en osallistu sillon Idolsiin vaan olen baarissa.. Ei baarissa kukaan mene arvostelemaan toisten tanssityyliäkään, tai biliksen peluuta, tai mitä ikinä siellä nyt tehdäänkään.. Miksi siihen lauluun saa mennä aina jotain hifisteleen? Tai miks ylipäätään tarttis olla siinä täydellinen...?

Mulla on montakin tuttua jotka selvästi ja todella aidosti nauttivat karaokeharrastuksesta, mutta valitettavasti ovat siinä käytännössä kumminkin äärimmäisen surkeita eikä heitä ole mikään nautinto kuunnella. Kerronko tästä heille ja pilaan ilon koko harrasteesta, NO EN. Monikaan ei pysy rytmissä tai nuotissa, saati osaa pitää mikkiä sopivalla etäisyydellä jne. Voin mä toki kysyttäessä antaa neuvoja mut en muuten ala sekaantuun. Eiköhän ole jokaisen oma asia miten sitä karaåååketa vapaa-ajallaan hoilaa. Ei ole tarkoituskaan että kaikista tulee jotain muusikoita!

Ja ai niin! Olin miettinyt jo vuosia että haluan laulaa Queenin "Show must go on". Eilen tuli fiilis että nyt se lähtee, nyt mä sen teen. Siltikin pelotti helkutisti. Ja se lähti täydellisemmin ku olisin ikinä osannu ees odottaa. Nieleskelin kyyneleitä pöydässä vedon jälkeen. Hitto mä tein sen, oikeesti viimeinkin tein sen!

Tähdet tippuivat syliini vasta

Kirjottelin muutama postaus sitten tuosta kirpputorimyynnistä "ohjeistusta" ni nyt törmäsin sattumalta "ammattijärjestäjä" Ilana Aallon postaukseen hieman samasta aiheesta, ihan mielenkiintoista luettavaa tämäkin, ja sijoittui Turun "skeneen" myöskin, hitusen eri näkökulmasta vaan.

Kirppiksistä puheenollen voisin esitellä pari viimeisintä löydöstä. Huikeen värikäs kaulakoru sekä ruskeasävyiset aurinkolasit maksoivat kummatkin euron. Lasit nappasin ihan hetken mielijohteesta mukaani ilman että jaksoin etsiä edes peiliä sovitukseen, kotona äimistyin kun tajusin löytäneeni ehkä parhaiten istuvat arskat ikinä. Mulla haastavaa kun ilmeisesti on korvat eri korkeudella - ja nenäkin vähän erikoisen mallinen - ni eipä tahdo mitkään lasit asettua oikein, ja valahtavat usein vinoon. Ei hullumpi euron hankinta siis nää muovilasit! Kaulakoru huutaa kevättä seurakseen. Metalliosat ovat kullanväriset, mitä en yleensä suosi, mutta tässä nyt menköön. xD

Tylkkäri-lehden numero tuli napattua Kauppakorkeakoululta mukaan, kun ohimennen rekisteröin otsikon. Turkulainen yhtye Pääkköset oli eräänlainen Suomi-räpin edelläkävijä, monikaan vaan ei heitä enää tunnu muistavan. Itse olen löytänyt tuon albumin (jota ei todellakaan tule usein vastaan) porilaiselta kirppikseltä, kunto ei ole kovin häävi mutta soi kumminkin. Ja minähän siis tosiaan keräilen (tiettyjen genrejen) CD-levyjä, niitä löytyy ehkä joku reilu 300 kpl, tarttiskin taas laskea... xD

Eilen sain hyvät naurut kun poikaystävä tutkaili päälläni olevia omatekoisia housuja (kts. kuva), jotka ovat jo yli 10 vuotta vanhat ja hieman kulahtaneetkin... (mutta värit on päheet, ja jälleen aika trendikkäätkin :D) Anyway, poikaystävä huomasi takaosassa merkin ja ihmetteli mikä se on, näytin lähemmin ni totes oikein riemullisesti: "Aa, P niinku PERSE!". xD Oikeastihan tuo P-kirjain yrittää kyllä viitata tuotemerkkiini Planet Stariin... xD Housujen väriraidat on tehty vinonauhoista btw.

Eilen myöskin tehtiin Tuulipukukoodi-nettiradio-ohjelmamme tammikuun lähetystä, siinäpä tilanneotos vielä sieltäkin. Rakastan tuota H&M:n napatoppia, joka yrittää kai olla ikäänku ysärihenkinen, mutta uustuotantoa tosiaan on. Verkkopaita alla on erillinen. Kerrospukeutuminen rocks!

Hän sai ammatiksi rakkauden

Ensimmäisen työmatka-aamun apokalyptinen taivas. Ja ensimmäisen työpäivän vaivihkaa näppästy asukuva. Hieman ikäänku sävy-sävyyn, taivas ja meitsi.

Sain näin hienon tittelinkin! Tykkään tuon saundista. En tiedä olenko koskaan aiemmin ollut minkään vastaava. xD

Tänään on myös ollut poikaystävän kanssa seurustelun vuosipäivä. Mennään sen kunniaksi ajassa vuosi taaksepäin ja silloiseen Espanjan reissuun.

Tämä lienee ensimmäinen "asukuva" jonka muru on meitsistä ottanut, ja kyllä mä jo tuollon tuumin että eiköhän tuosta varsin jees "hovikuvaaja" vielä saada. ;) Herkullisen värinen otos on näpätty Fuengirolan Los Pacosissa. Kelpais tollanen ilmasto nytkin... Mokkahapsulaukku on itsetehty, tähtihuivi paikanpäältä hankittu, päheet keltaiset "police"-pleksit sointuu kivasti ikivanhaan Aura Street Marketin kangaskassiin. Mustista "wetlook"-farkuista olin haaveillut jo vuosia, ja viimein sopivat tuli ihan sattumalta kerran vastaan Jyväskylän H&M:llä. Vasta myöhemmin huomasin kuitista että pöksyjä ei ollut veloitettu lainkaan... hyvää kannatti näemmä odottaa, köh. xD

Jatkumoa vielä samaiselta reissulta. Mieletön mesta Ronda. Tuuli meinas kai viedä lätsän. x)

Ja vielä Atlantin tuulien tuivertama upea rantakaupunki Cadiz. Tuolla se lippis ihan oikeesti karkaskin kertaalleen...

Espanja on kyllä vienyt sydämen. Parin viikon päästä sinne pääsee taas käymään.

Kun itseänsä etsii ajatuksistaan

Tänään mielessä: nuuttipukki, veroprosentti, sihteerihommat, hiustenvärjäys (vieläkin...)

Olen kuullut Apulannan uuden lokkibiisin pari kertaa enkä ole ihan hirveästi vielä saanut sanoituksesta irti, jotkin lauseet siellä täällä vaikuttaneet semmosilta joissa on jokin selkeä pointti. Nyt satuin lukemaan tuon biisin sanoja ja vaikka yritin tehdä sen hyvin ajatuksella, on se "punainen lanka" ehkä vieläkin hitusen hakusessa. Jotenkin irrallisia lauseita ja kaaottinen vaikutelma. Ehkä se vielä avautuu. Tai sit ei, mut eipä sekään haittaa. Eikä sillä että olisin niistä aiemmistakaan paljoa enempää hiffannut. Tämän musiikin nyt vaan kuuluu olla just tämmöistä. :D

Mulla on itse asias tällä hetkellä niin järjettömät kivut (särkylääkkeen ottamisesta huolimatta), että ajatus ei kulje ei sitten niin yhtään. Yks kaveri miettii mitä troppeja ottais huomiseen tähystykseen, toinen kyselee oisko mulla rälläkkää että sais murrettua pyöränlukon, lisäks lukasin tuos yhen tutun päivityksen vasikoiden syntymäpainojen tilastoinnista. Normi-ilta! Saiskohan mennä nukkumaan...? Sopiiko jos postaan vain söpöjä eläimiä tänään? xD

Tiivistunnelmainen eläinkasa iltalevolla.

Postauksen alussa lähikaupasta tehty hieno löytö, viikon surkein joke! xD Vaan kun sattui olemaan niin pirun osuva; meillä täällä kotilaumassa juurikin koira + kolme kissaa, vieläpä nuo ulkoiset piirteetkin muuten täsmää varsin mainiosti, paitsi että värit menee toisinpäin. Koira on musta ja kissat vaaleita. Ai niin ja tuo on siis tiskirätti!

Sade huuhdo ikkunani maailmaan

Talvi on totisesti ollut etenkin meillä etelässä epätavallinen, ja aihe puhuttaa. Epämääräiset "juhannuskelit" ovat jatkuneet lakkaamatta syksystä tänne tammikuulle saakka, kun yleensä viimeistään tässä vaiheessa on saatu lunta ja talvisemmat olosuhteet. Moni pohtii nyt, tuleekohan sitä lunta enää lainkaan? Mieli alkaa väkisin taittaa jo kevääseen, valoisuuden määrän lisääntymisen huomaa jo nyt. Talven "juna" ikäänkuin meni jo. Winter, U had ur chance.

Puhuimme jalkahoitajani (jo hieman iäkkäämpi, osa-aikaeläkkeellä oleva täti) kanssa ajankulusta ja miten kukin sen mielessään näkee. Kerroin että itse näen vuoden ikäänkuin vastapäivään kulkevana kellona, jossa klo 12 on se vuodenvaihde. Jalkahoitajani oli samoilla linjoilla; sinne joulua kohden noustaan ja sitten kevääseen laskeudutaan. Minun vuosikellossani on myös tasan tarkkaan neljä vuodenaikaa; maalis/huhti/touko on kevättä, kesä/heinä/elo kesää, syys/loka/marras syksyä ja joulu/tammi/helmi talvea. Tämä pätee aina täysin keleistä riippumatta, ja etenkin lempparivuodenaikani kevät alkaa aina maaliskuun alussa, vaikka mitä olisi. xD

Poikaystäväni on viettänyt jo monen monta talvea putkeen Välimeren ilmaston lämmössä, ja nyt kun on taas pitkästä aikaa vietellyt talviaikaa Suomessa, on myös jokseenkin ironista kohtalon ivaa että kohdalle osuu tällainen äärimmäisen musta, ankea, märkä ja vetinen "talvi". No, eipähän ainakaan ole kauhean kylmä. Kaikessa on puolensa. xD

Mieli on kuitenkin jo useana päivänä havahtunut siihen tosiasiaan, että kevättä kohti vauhdilla mennään, ja pian kesä on taas täällä! Kävin huvikseen tekemässä pikakatsauksen tämän hetken uima-asutarjontaan Asoksen sivuilla. En kokenut mitään mullistavaa. xD

Olen joskus miettinyt mikä oikeastaan erottaa uima-asut alusasuista. Tulevalla kaudella ei ilmeisesti välttämättä mikään! Itse kyllä diggaan pitseistä että ei siinä mitään...

Tänään muuten myös sanoitimme kaverin kanssa Hausmyllyn biisin uusiksi. "Ikävästä lokakuusta" tuli "Ikuinen lokakuu"... xD

Savanni nukahtaa iltapäivän kuumuuteen

Harrastuskaverit järkkäs kunnon aprillipilan ilman aprillia ja uskottelivat United Brotherhoodiin liittyvien uutisointien koskevan Ultra Bra -yhtyettä. UB ku UB? Meitsi ei pahemmin uutisia nykyään seuraile, kun niistä tulee yleensä vaan paha mieli, joten aivan pihalla olin näistäkin kuvioista ja täydestä meni. Sain jälleen kunnian vastaanottaa sen valtakunnallisen kiertävän blondi-palkinnon, joka ei kylläkään paljoa kierrä ku se on melkein aina mulla... xD

No mutta tämä tapaus tarjoili meille sentään hienon otsikon! Soinut päässä eilisestä alkaen kyseinen biisi. xD

Ai vitsit miten taiteellinen olenkaan...

Mulla on joku outo kiintymys noihin maastokuoseihin, tää t-paita löytyi kirppikseltä eurolla. Tykästyin etenkin hihojen valkoisiin raitoihin, ja koin että ne kaipais seurakseen vielä muutakin valkoista että ois "särmikkäämpi" kokonaisuus. Paitaa piti joka tapauksessa kaventaa tyköistuvammaksi ja pääntietä suurentaa. Löysin sitten kätköistäni vanhan Cokis-mainospaidan jämäpalat ja se oli siinä. Niistä tuli maastopaitaan hyvin yksilöllinen punavalkoinen tähti sekä pääntien reunus, jonka vielä viimeisenä silauksena muokkasin V-malliseksi. Mätsäävät pallerokorvikset omaa tuotantoa myös!

Kato mua silmiin

Spotify on niin vitsikäs. Mitä ne semmoiset kivat maanantait on? Sallikaa mun nauraa. Kärsin nimittäin kunnon kliseisestä maanantaikirouksesta. Ja mitä kovemmin yritän skarpata, sitä varmemmin kaikki menee persiilleen. Naamapalmu on ystävä. xD

Karvinen sen tietää, tämänkin asian laidan.

Myös Bart Simpson tietää asioita. Voiskin alkaa
käyttää tätä paitaa aina maanantaisin...

Joko saa mennä nukkumaan...?

Soi just nyt: Starclub - You believed in me (Interphase remix)

Kuulkaas joko tai

Tänään mielessä: millennium, kirppishinnoittelu, tulevat reissut, kuohari, kultamaali...

Kurkkasin aamulla kuolemanväsyneenä makkarin ikkunasta ja mietin että onpa harvinaisen synkkää, harmaata ja hiljaista, ei ees näy ketään missään. Aivan kuin olis yö, vaikka kello on mukamas 9 aamulla. Huooh.

Topissa on yllättävän "bodymainen" vaikutelma.
Omaa näytöstuotantoani vuosien takaa.

Sen jälkeen sarjassamme "Des lähtee työhaastatteluun": Olin jo valmiiksi pari minuuttia aikataulusta jäljessä ja yritin tuolla sateisessa harmaudessa löytää perille. Kuvittelin tietäväni missä paikka on, mutta huomasinkin olevani hieman "hukassa". Yhtäkkiä kauhea vessahätäkin, autossa bensa ihan finaalissa (kun ei ollut aikaa tankata), eikä tietenkään mitään opastekylttejä missään. Lopulta olin vartin myöhässä paikalla, kuuntelin maltillisesti haastattelijatätsyn verkkaiset löpinät, sain työn (!), kävin viimein vessassa ja rullasin viimeisillä huuruilla lähimmälle tankille. Shillä lailla. xD

Dressing Mimia Goes Rocklesque 2010

Näytösmallistoni nimi oli "Status Furious".

Niin tänäänhän oli tosiaan KOLMAS (3.) päivä, kolmonen on onnenlukuni. Lottosinkin pitkästä aikaa, varmaan oli taas pari vuotta viime kerrasta. Veikkaustilille oli sopivasti "unohtunut" 3 € pelirahaa, eli siitäpä kolme (3) riviä vetämään. Jos näillä nyt huomenna rikastun, voin vielä miettiä lähdenkö töihin ollenkaan. xD

Myös keittiönpöytäni vahakankaassa on luku 33.
Tokmannin alelaarista löytyi PacMan-silmänaamio! xD

Näiden tähtien alla

Tänään mielessä: valo, shoppailu, hiustenvärjäys, kavereiden vuoden 2019 "yhteenvedot", juniorin "lomalevottomuus", huominen "työhaastattelu"...

Melkoisen hetken kyllä valitsinkin aloittaa bloggaamisen uudelleen, nimittäin kotinetti on jollan tavalla "särki" ja luurinetin saa toimimaan tässä läppärissä vain kun tähtien asento on oikea ja lausuu 101 taikasanaa. "Elämäni läppäri", kuutisen vuotta vanha Chromebook (no eihän se oo ees vanha), johon ei enää tule päivityksiä. Enkä kyllä yhtään ymmärrä miksei. xD

Nk. arkeen paluu lähestyy ja tulevan viikon kalenteri näyttää.. mielenkiintoiselta. Tai siis eihän minulla mitään kalenteria ole mutta nyt oli pakko kirjoittaa ihan MUISTIO. Tiedättehän, kun ennen joulua yritetään sopia jotain tapaamisia tai tehdä ajanvarauksia, ni sieltä tulee aina se "menee ens vuoteen". Ja sit ne on jotenkin jännästi kaikki siinä vuoden ekalla viikolla. Niin nytkin. Koko muuna vuonna kalenterissa ei ole vielä mitään, mutta ens viikko on niin täyteen buukattu että hengästyttää jo valmiiks.

Vaikka aionkin tyylini dokumentoinnin lisäksi kertoilla teille arjestani ja ajatuksistani - joskus varmasti varsin inhorealistiseenkin sävyyn (ja muistetaan nyt sit kumminkin ne sarkasmitutkat) - toivon tuovani vähitellen enemmän mukaan myös pohdintaa ja raportointia ajan ilmiöistä, tapahtumista jne. Rakastan seurata muotia ja kulttuuria, vaikken sitä aina ihan ymmärtäisikään. xD

Here comes trouble...

Olen semmoinen varsin "menneeseen jumahtanut" ihminen. 90-luku, kirppikset, vanhat tavarat ja se miten ennen tehtiin kaikki kestämään, esineiden funktionaalisuus, kierrätys, tuunaus. Korjaan ja uudistan vanhaa viimeiseen saakka ja käytän kaiken loppuun. Näitä ideoita etenkin haluan jakaa myös muille.

Rakastan värejä (mustaa..), kontrasteja, sporttisuutta (pitsiä..), KORUJA, kynsilakkoja (joita on ihan liikaa), sisustushommeleita, kaikkea merellistä ja hei, uutuutena matkailua! Oisitteks ikinä uskonu? Emmää ainakaan olis. xD

Niin ja niitä tähtiä. Oi tähdet, tähdet. Niitä tulette varmasti näkemään ja paljon.

PS. Postauksen kuvat sisältävät lähes yksinomaan second hand -vaatekappaleita ja -asusteita, jotkut omilla tuunauksilla maustettuna.