perjantai 18. tammikuuta 2013

.. we say we are in control, but we're just puppets in this show ..

Turun Giggling Marlinin akvaario vuonna 2006.. Onko Apollossa tuo vielä..?

Eilisen näytöspalaverin innoittamana ajattelin naputella teille hieman stooria muotinäytösten järkkäilemisestä. Näytösten järkkääminen on hirveän hauskaa ja haastavaa puuhaa, ja mikä parasta, tässä vaiheessa osaa suhtautua täysin huumorilla jo siihenkin faktaan, että kommelluksilta ei yksinkertaisesti voi täysin välttyä.

Kerronpa nyt kuitenkin erityisesti projektista, jota luotsasimme kollega-kaverini Janskun kanssa keväällä 2006 (eli apua, lähes 7 vuotta sitten!) ja johon liittyi jos jonkinlaista pientä mutkaa matkassa, joille ei enää nykyään voi juuri muuta kuin nauraa. Aika paljon on noista ajoista kehitytty, tai niin haluan ainakin uskoa. Tosin jokainen projekti on omanlaisensa ja tuo aina mukanaan jotain uusiakin haasteita.


Tällainen häppeninki oli kyseessä, hiphop-teemainen ilta yökerhossa. Ja siis tuo flyerin pikkutekstien fontti on nykyisellään katsottuna ihan järkky, eihän siitä saa mitään selvää! :D Mutta silloinen poikaystäväni, joka tämän on suunnitellut, ei oikein tuntenut sanontaa less is more, mikään ei voinut ikinä olla simppeliä...

Ihan alunperin näytös oli minun ideani, ja pyysin samanhenkisen kaverini mukaan. Hän puolestaan ehdotti, että hänen kulttuurituotantoa Humak:ssa opiskeleva kaverinsa voisi auttaa järkkäilyissä. No sehän kuulosti hyvältä, kunnes sitten ekassa palaverissamme näitä humakkilaisia olikin paikalla jo useampia, eikä kukaan suunnilleen edes esitellyt itseään vaan alkoivat vaan hirveällä tohinalla tekemään projektillemme "ruumiinavausta" (en varmaan ikinä unohda tuota termiä tässä yhteydessä). He suunnittelivat, että kokonaisuudesta valmistellaan myyntikirje, jolla tapahtumaa aletaan markkinoida kaupungin yökerhoille. Kuitenkaan asia ei edennyt kovin vauhdikkaasti ja ainakin itseäni alkoivat tympimään tilannekyselyihini saamani vastaukset tyyliin "huolehtikaa te suunnittelijat vaan niistä vaatteista niin me huolehdimme omasta osuudestamme". Tuli olo että tuo "touhutiimiksi" nimeämäni porukka jotenkin kaappasi koko projektin vetovastuun itselleen. Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi että päädyimme jatkamaan projektia kaverin kanssa kahdestaan ilman näitä touhulaisia. Sain varmaan ikuiset kulttuurituottaja-traumat. :D

Paikaksi oli valikoitunut yökerho Giggling Marlin (nykyinen Apollo), ja päätimme lopulta olla ottamatta tapahtumasta vastaan mitään rahallista palkkiota (myyntikirjeessä oli määritelty tapahtumalle myös hinta), koska emme halunneet pähkäillä verotuskiemuroita. Ravintola lupasi sen sijaan drinkkilippuja koko tiimillemme, heh. Ja tiimimmehän oli suht iso, sillä vaatenäytösosuuden lisäksi iltaan sisältyi tanssia, breikkiä, parkouria sekä sokerina pohjalla meillä oli esiintymässä Popstars-ohjelmasta pinnalle pongahtanut R&B-laulaja Jonna. :D Olin ollut Jonnaan yhteydessä tanssituttujeni kautta ja en nyt muista pyysinkö häntä alunperin itse näytösmalliksi, mutta sen muistan miten hän itse ehdotti että voisi sitten vaikka laulaakin siellä! Arvatenkaan meillä ei ollut mitään sitä vastaan. :D Eikä myöskään ravintolalla, joka kustansi Helsingistä saapuvan staran ja hänen taustajoukkojensa majoitukset yms.

Breikkiä.. ja tuo Gigglinin ihqu peilipallo...
Jonna & tanssijat

Hirveän innoissaan Jonnan taustatiimi ei kuitenkaan tainnut tällaisista "talkoohommista" olla, hieman jotenkin nyrpeän oloisia olivat tanssipojat illan aikana. Tai ehkä niitä vaan ketutti olla Turussa. :D Yritimme kaverini kanssa jakaa drinkkilippuja tasaisesti kaikille osallisille, mutta silti niitä välillä tuli joku janoinen karhuamaan lisää. Andy McCoyn tyyppinen hipahtava häiskä tiedusteli hieman turhautuneena, että keltä niitä juomalippuja saikaan. Kaikessa hässäkässä ei olleet kaikki paikallaolijat tulleet tutuksi joten kysyin sitten että kukas herra olikaan, johon tää vastasi vähän sellaisella "et sä tiiä kuka mä oon" -äänellä että "mä oon Jonnan DJ". Myöhemmin kaikki loput drinkkiliput katosivat mystisesti laukustani takahuoneessa... :D

Yökerhon hieman haastavat "bäkkäritilat"...

No mutta siihen itse vaatenäytökseen! Yksi malleistani tietenkin sairastui viime hetkellä, ja jouduin korvaamaan hänet yhdellä kaverillani. Kaikki muut mallini olivat tanssijoita ja koreografiat tarkoitus vetää vähän sellasella improvisaatiotyylillä, joten sain tietenkin jälkeenpäin kommentteja tyyliin "mikä se kävelevä malli siellä joukossa oli?". Onneksi yleisöstä oli kuitenkin kuulemma kuulunut myös että "kerrankin sellanen muotinäytös jota jaksaa kattoa". Myös yksi asuistani jäi jotenkin mystisesti menemättä lavalle, kun loppumarssi aloitettiin liian aikaisin (no, oli se asu sentään siinä "marssilla" mukana).

Tanssivista ja nopealiikkeisistä malleista saa vain hassuja kuvia..
Malleillamme oli melkoiset överikarnevaalimeikit + kilometrin pituiset tekoripset, jotka eivät mielestäni kovin hyvin istuneet teemaamme.. Maskeeraajillamme vaan taisi olla joku kova luomisen tarve.. ;-D

Yks hupaisa yksityiskohta on sekin, että juontajaksemme lupautunut poika kertoi vain paria päivää ennen näytöstä, että hänellä on by the way lukihäiriö. No ei muuta kuin äkkiä suunnittelemaan juonnosta mahdollisimman simppeliä että hän voisi vaikka opetella sen melkein ulkoa eikä tarvitsisi paperista koittaa paljoa lukea siellä baarin hämärässä. Vaan kuinka ollakaan, näytöspaikalla kaikessa valmisteluhässäkässä kollegani olikin sitten jossain välissä palaveroinut juontajan kanssa juontotekstin taas ihan uuteen (ja paljon monimutkaisempaan) uskoon, ja ihan pipariksihan se liveveto sitten meni. :D Onneksi sitä ei siellä hälinässä varmaan kauheasti kukaan kuunnellut muutenkaan...

JannikWearin näytösvaatteita

Näytöspaikalle eksyi myös jopa ainakin yksi lehtitoimittaja (Aamuset-lehdestä, oiskohan ollut joku jetset-toimittaja), ja tiedusteli baaritiskiltä näytöstiimimme vetäjää tms. (koska olimme valmistelujen aikaan tietysti paljolti takahuoneessa vähän piilossa). Kollegakaverini ja pari hänen valmiissa tällingissä olevaa malliaan olivat sitten jotenkin sopivasti osuneet paikalle ja antaneet haastattelun + kuvat, mistä seurauksena oli se, että lehtijutussa ei lopulta mainittu meikäläistä millään tavalla... No, siinähän nyt tietenkään ei ole mitään uutta että lehdissä on virheellistä tai puutteellista tietoa. Sainpahan sentään nimeni Jonnan kolmannen albumin kansivihon kiitoslistaan. ;)

Jonnan yllä ollut näytöshuppari löytyy tuolta omalta jäännösrekiltä edelleen..
Yksi näytösvaatekappale kotona kuvattuna.. silloisella kämpällä siis, ei mulla enää nykyään viinapullot kuulu sisustukseen.. ;) Tosin tuo hylly oli kyllä sairaan makee!

Että sellasta kaikkea! :D Nykyään en enää mitenkään suosi yökerhoja näytöspaikkoina juurikin esim. noiden hankalien takahuonetilojen ja muun epäkäytännöllisyyden vuoksi. Yökerhoissa myös harvemmin on valmista lattiatason yläpuolella olevaa lavaa joten jos haluaisi catwalkin, se pitäisi vuokrata ja roudata muualta. Huomioitavaa on myös se, että yleisö joutuu yökerhossa seisomaan, eikä siellä näkyvyys ole välttämättä muutenkaan kehuttava kun valaistus on vähän milloin mitäkin. Yökerhonäytöstä katsomaan on myös melko hankala houkutella sellaisia ihmisiä, jotka eivät muutoinkaan käy/viihdy baareissa ja luonnollisesti myöskään esim. lapsiperheille se ympäristö ei oikein sovellu, vaikka näytös olisi jo alkuillastakin. Tässä vaiheessa joutuu jo miettimään vähän tuollaisiakin pointteja kun kuitenkin monilla ikätovereilla ja siten potentiaalisilla asiakkailla on jo jälkikasvua. :D Oikeastaan ainoa mainittava hyvä puoli baareissa on se, että niiden tilojen käytöstä harvemmin joutuu maksamaan mitään, siis ainakaan täällä Turussa...

Sittemmin on selvitty hieman vähemmillä kommelluksilla. Yleensä on lähinnä joitakin mallien tai meikkaaja-kampaajien feidaamisia/sairastumisia, jotain pieniä koreografia/äänentoistomokia yms. Screen-esitysten kanssa tuntuu aina olevan jotain ongelmia (joko joku on juuri ennen meitä rikkonut videotykin tai esitystä ei jotenkin muutoin saada näkymään halutulla tavalla tai sitten sieltä puuttuu jotain tietoja tms.). Myös palaverien ja yhteissovituksien järkkäämiset aiheuttavat aina hieman ylimääräistä verenpaineen nousua, kun kaikkien aikatauluja ei tietenkään mitenkään saada sopimaan yhteen, ja aina sitten jonkun sovitus jää viime tippaan tai joku malli on ihan pihalla aikatauluista tms. Ja aina saa jännittää ihan hulluna kenraalia ja sitä että oppivatko kaikki systeemin, sillä se on usein ainoa harjoitus joka koko porukan kesken pystytään näytöstilassa vetämään. Viimeksi yksi malleista leikkasi pari päivää ennen näytöstä käteensä leipäveitsellä ja oli sitten lavalla käsi siteessä. Mitäs pienistä. Äänimieskin laittoi ainoastaan yhden kerran vahingossa väärän musiikin hetkeksi soimaan. Hauskinta tässä on se, että äänimies oli minun poikaystäväni ja kyseessä minun mallistoni sisääntulo... ;-D

Mukavaa viikonloppua kaikille!

2 kommenttia:

jani.t kirjoitti...

Uusi kiinteistöhuollon ja rakennuspalveluiden yritys!
http://jtrakennusaputalonmiespalvelut.blogspot.fi

Desthea kirjoitti...

Katsoin että jee, täällähän on yks kommentti, mutta mitä vielä, mainos prkl! :D No eipä oo mulla kyllä just nyt tarpeita kiinteistöhuollon tai rakennuspalveluiden saralla! Jopas on taas mielenkiintosesti kohdennettu.. ;)