keskiviikko 11. helmikuuta 2009

.. and we're still so young and we hope for more ..

Ikivanha magneettikoru
Ikivanha magneettikoruni on näköjään tullut tiensä päähän, eikä ihme. Olen ostanut korun muistaakseni vuonna 2000 DBTL:stä tai muusta vastaavasta markkinahärdellistä, ja käyttänyt sitä (joskus harvoin) nenäkoruna. Korun paikoillaan olon unohtaa hyvin helposti ja se on täten herkkä irtoilemaan vahingossa ja katoamaan. Vaan tämä yksilöpä ei ole halunnut pysyä kadoksissa. Jo ensimmäisenä kesänä kadotin tämän yhteen todella sotkuiseen asuntoon, mutta löysin kuitenkin lopulta kummankin puoliskon. Viimeksi käytin tätä marraskuussa 2006 The unholy alliance -hevikonsertissa Tampereella. Häppeningin loppupuolella jäähallin katsomossa totesin nenäkorun päälliosan taas lähteneen omille teilleen. Mistään ei löytynyt. Pari päivää myöhemmin bongasin korun autoni kyljestä, takalokasuojasta. Siihen tarrautuneena koru oli siis mahdollisesti matkustanut jopa parisataa kilometriä. Laitoin sen takin taskuun missä se hajosi kahteen osaan ("kivi" irtosi), hassua että teki sen vasta siellä. Olen säilönyt korua jossain rasiassa kai suunnitelmanani liimata kivi takaisin mutta eipä näköjään ole enää tarpeen, korun metallipinta on sanonut sopimuksen lopullisesti irti. Ehkäpä ostan ensi kesänä vaikka uuden.. ;)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oho, aikamoinen seikkailija :D

Desthea kirjoitti...

Johanna: on hieman seikkaillut omilla teillään juu.. ;)