Eläinkuosit ne tekevät comebackin (tai ainakin sitä yrittävät) aina muutaman vuoden välein. Tämän alkuvuoden vaatetarjonnassa on vilahdellut etenkin mustavalkosävyisiä kuoseja, kuten seepraa ja "lumileopardia".
Villieläinmuoti yltää tällä hetkellä myös kodintekstiileihin ja sisustukseen. Niissä näkyy mustavalkoisuuden lisäksi myös kirkkaita värejä. Tuollaiset seepralakanat mulla onkin jo vanhastaan, voin nyt taas leikkiä että ne on trendikkäät. ;-)
Kaikki kuvat H&M, paitsi tässä yllä oikealla Joutomaan taideprintti, joita on myynnissä mm. Madebyssa. Nykyään sisustetaan paljon erilaisilla julistetauluilla ja niistä muodostetuilla kollaaseilla, ja grafiikkaprintit keikkuvat jatkuvasti Madebynkin myyntitilastojen kärjessä. En voi siltikään olla välillä miettimättä, mistä niitä julisteostajia riittää niinkin paljon, luulisi ihmisillä jo vapaan seinäpinta-alan loppuvan kesken, kun tarjontaakin on niin valtavasti. Kun vielä yksi paperinen printtijuliste maksaa helposti sen 13-20 euroa, ei ehkä voi myöskään olla kyse pelkistä heräteostoista. Annetaankohan niitä paljon myös lahjaksi..? Monet sisustusintoilijathan eivät edes käytä seinäkollaaseissaan mitään valmiina myytäviä printtejä, vaan napsivat niihin mukaan milloin mitäkin; lehtileikkeitä, vanhoja mainosjulisteita, omia piirroksia, netistä tulostettuja kuvia yms. Tunnustakaa uteliaalle, ostatteko useinkin taide/grafiikka/printtijulisteita? :D
Tämän aihepiiriin sopivan kuvan olen napannut Vimman tekstiilipajassa. Ovat siellä tauluina seinällä. Kivannäköistä jälkeä saatu melko yksinkertaisilla elementeillä ja painomenetelmillä.
Omastakin kaapista löytyy tällä hetkellä ainakin tämän verran leopardia. Trikoojakku on kirppislöytö ja siinä oli alunperin 3/4-mittaiset hihat, jotka sitten lyhensin itse tuollaisiksi normaaleiksi lyhyiksi hihoiksi. Vähän hassun pituinenhan tuo kyllä noin muutoin on joten en tiedä tuleeko varsinaisesti käyttöä. Suunnittelin myös jotain neonväristä LMFAO-tyylistä tekstiprinttiä selkään... ;) Seeprakuosi on ehkä kuitenkin enemmän mun juttu ja sitä kaapista löytyykin useamman vaatteen muodossa.
Aiheesta voisi myös vielä muodostaa aasinsillan pariin arkiston aarteeseen, joita tuli kaiveltua esiin eilen kun Facebookissa alkoi kaikilla kiertää se "nyt on vanhojen kuvien viikko, blaa blaa.." -juttu.
Tää on lähitakavuosilta ehdottomasti yks mun lemppari-asukuvia. Ostin tuon seeprajakun silloin Seppälästä ja tykkään siitä kovasti edelleen, vaikkakin se on jo harmillisesti haalistunut/nuhraantunut pesuissa. :-/ Tässä kevättä kovasti odotellessa ei myöskään varsinaisesti ylennä mieltä nähdä, että vuonna 2010 on ollut vielä maaliskuussakin noin paljon lunta. ;-)
Sitten mennäänkin ajassa vielä reippaammin taaksepäin, syksyyn 2001, jolloin mulla oli vielä tumma tukka. Ajankuvaa henkivät taustalla ihanasti myös VHS-kasetit ja laavalamppu. ;) Vuosituhannen vaihteen tuntumassa oli meneillään erityisen kova eläinkuosivillitys, johon sekoittui myös boheemeja inkkarivaikutteita. Päälläni oleva toppi on ehkä aika hyvä esimerkki kyseisestä suuntauksesta. Lisäksi todettakoon, että mulla taitaa tälläkin hetkellä olla päällä tuo sama musta paita joka tuossa kuvassakin on alla. Ja oli muuten vieläpä kaverin vanha... Tuo tietynlainen sileäpintainen ja napakka, mutta pehmeästi joustava lycratrikoo ei oikeesti mene ajan saatossa ja käytössä miksikään (ei kyllä varmaan myöskään maadu ikinä...), ja oonkin ollut melko harmissani siitä että tota kyseistä materiaalia on tänä päivänä aika heikosti tarjolla. Nykyään on hirveästi sellasta ohuenohutta läpikuultavaa puuvilla- tai viskoositrikoota, joka menettää heti muotonsa tai nyppääntyy. Kaipaan matskuja joista a) ei näy läpi, mutta jotka b) ovat kuitenkin napakasti joustavia, eivätkä mitään tönkköjä tai lerppuja päällä. Onkohan liikaa vaadittu..? Kirppareilta ja UFF:ilta onneks noita ysäri/millennium-jäänteitä vielä toisinaan löytää. Mulla on kaapissa monia vaatekappaleita (esim. perustoppeja) jostain kymmenen vuoden takaa ja kyllä sen huomaa ihan selvästi, että niiden kestävyys on eri luokkaa kuin tänä päivänä myytävien vastaavien.
Mutta vielä vähän aiheeseen palatakseni, kuvan kämppä ei suinkaan ollut minun kotini, vaan mulla oli noihin aikoihin hieman "viidakkohenkinen" sisustus joka sisälsi melko paljonkin eläinkuoseja ja muuta veikeää kitschiä. Pitääkin skannailla kuvia näytille joskus. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti