Kun aurinko käy maalaamaan

Säätila on jonkinlaisessa odottavassa "välitilassa", kukaan ei oikein tiedä mitä tässä seuraavaksi tapahtuu.. mutta kevään tuntuakin väkisin ilmassa on, työpaikan takametsikössä jo pikkulinnut visertelee kuin keväällä konsanaan. Kovin on taas ollut harmaata, mieli kaipaa auringon pilkahdusta. Olis edes kuivaa, sadetta on saatu ihan riittämiin, monen talven edestä.

Jonkin taannoisen illan liekehtivä taivaanranta oli vielä jäänyt postaamatta. Kamerani tekee näistä aika jännän näköisiä, vaikka toki ihan hienoa ollut livenäkin. xD

Hämärässäkin kuvassa vuosisadan väsymys loistaa
kilometrin päähän... xD

Värjäsin muuten tukkani ekaa kertaa ikinä itse. Siis silleen ettei ole ketään toista läästimässä sitä väriä päähän tai toimimassa "silminä". Ei muuten ole lyhytkätiselle ihan helppoa, mutta ihmeen kelvollisesti suoriuduin! En jaksanut nyt tehdä erillistä vaalennusta, joten tyvikasvuun tuo sininen ei tietty taaskaan oikein tarttunut, mutta muilta osin tummensi kulahtanutta reuhkaa kivasti, ja lopputulos on mukavan "mermaid" eloisine sävyvaihteluineen. Saatan uskaltautua toistekin... xD

Mitään järkevää kuvamateriaalia mulla ei just nyt ole tarjota, koska hovikuvaajani on matkoilla. Hööh xD Itse taidan matkata tästä höyhensaarille hyvin pian ku tuntuu ettei silmät pysy enää auki... xP Haluan aurinkoa ja valoa!