Second hand -tavaraa myyvässä putiikissa työskentely on kyllä ihan oma maailmansa. On jännää miten huolettomasti ihmiset suhtautuvat asioihin kun kyseessä on kirpputori. Ollaan vähän niinku kotonaan. En nimittäin ainakaan usko että ihmiset ihan missä tahansa kaupassa jättävät laukkujaan kassatiskin taakse, tunkevat takahuoneeseen penkomaan paikkoja, riisuvat vaatteita asioinnin ajaksi tai keräävät ostoksiaan pienissä erissä kassapöydälle maksaakseen ne vasta vähän myöhemmin.
(Totta puhuen en itse kyllä jättäisi laukkuani tai mitään muitakaan kamojani minnekään tiskin kulmalle, ja mä olen sentään melko hyväuskoinen hömelö. Varsinkaan kun se myyjä ei todellakaan tule nököttämään sitä koko aikaa siinä kassalla "vartiossa" vaan tekee muitakin hommia samalla.)
Yleisen sujuvuuden takaamiseksi kirpputoritoiminnassakin pitää olla tiettyjä sääntöjä. Mielestäni yksi ihan ymmärrettävä sääntö on se, että tuotteita ei varata. Kun kyseessä ovat varsin edulliset ja ainutkertaiset tuotteet, tilanne riistäytyisi varaussysteemillä hyvin äkkiä käsistä kun ihmiset hamstraisivat kaikenlaista "varmuuden vuoksi" ja lopulta tavaraa olisi jossain takahuoneessa jemmassa enemmän kuin myymälän puolella. Plus sitten se fakta, että varatuista kamoista n. 90 % jää kuitenkin noutamatta. Mielestäni sillä, että ei varata, saadaan säilytettyä myös se tietynlainen kirppisten löytämisen riemu ja hektisyys. Mainittakoon nyt kuitenkin, että tietyissä tilanteissa toki poikkeuksiakin tehdään, esim. jos asiakas haluaa käydä pankkiautomaatilla tms.
No, se ei varmaan monellekaan ole uutta tai yllättävää että second hand -tuotteilla ei yleensä ole vaihto- tai palautusoikeutta. Kirppistuotteen kunto ja sopivuus itselle kannattaa ihan tosissaan huolella tsekata ennen ostopäätöstä/tapahtumaa. Ja järki käteen; jos nyt huomaat että ne viime kesänä ostamasi saappaat vuotavat tai että et pidäkään siitä viime vuoden puolella ostamastasi jakusta, ei ole enää yhtään mitään tehtävissä. Mistä ihmeestä myyjän pitäisi ilman kuitteja tai hintalappuja tietää/muistaa onko kyseistä tuotetta ylipäätään edes siitä liikkeestä ostettu?! Tuolla perusteellahan kuka tahansa voisi viedä minkä tahansa esineen kirppismyymälään, väittää ostaneensa sen sieltä ja vaatia keksimällään summalla tavaraa hyvitykseksi. Rajat on vaan pakko vetää.
Ja sitten se tinkiminen.. Tuotteen hinta on se mikä hintalapussa lukee. Jos hintalappu on kateissa, myyjä määrittelee uuden hinnan (eikä asiakas tyyliin "täs ei ollu hintaa ni tää on varmaa kakskyt senttii eiks nii?"). Tälläkin saralla voisi taktikoida vaikka millä mitalla. Ja jos hintaa laskettaisiin kaikille jotka sitä kehtaavat pyytää, kyllä alkaisi varmaan puskaradio toimia ja siinäkin suhteessa lähtisi homma lapasesta hyvin äkkiä.
Vaan kas kummaa, vaikka säännöt on säännöt ja yrität asioita hyvin ystävällisesti perustella, on aina se joku mystinen vanhempi/nuorempi/iloisempi/pyöreämpi/silmälasipäinen/kiharatukkainen/keltapaitainen rouva/tyttö/myyjä/whatever (jonka nimeä ei muisteta) joka kuulemma on aina antanut varata/vaihtaa/alennusta jne. Niin miksei nyt saa. Ku on ennenkin saanut. Ja kun koko suku on sentään viimeset kakskyt vuotta lafkassa asioinut ja aina ostanut kauheasti tavaraa. Ja kun on sentään junalla tultu jostain huivatista asti eikä viitittäis turhaan niitä viime vuonna ostettuja saappaita enää roudata takas kotiin. Ni jo on kumma.
Sellasta. Asiakaspalvelun autuutta. Kiitos kun sain avautua. ;)
2 kommenttia:
Mä niin allekirjoitan noi ja oon se kusipää, joka ei anna alennusta siksi, että on aina ennenkin saanut! Enkä ota palautuksia ilman kuittia vastaan..
Andra: joo kyl nois hommissa on pakko vähän tiukkana olla.. =P
Lähetä kommentti