keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Huuliltas juon sen pois

Jos joku ei tiennyt niin olen aika jäätävä korufriikki. Etenkin kaulakoruja mulla on järjetön määrä ja silti aina pakko haalia lisää kun jotain "täydellisiä" tulee vastaan.. Koruissa on myös se "paha" että etenkin kirppiksillä ne ovat yleensä ihan puoli-ilmaisia, koska (ilmeisesti) jostain kumman syystä kukaan muu ei niitä halua ostaa.. No eipä siinä, means more for me, mutkun niitä tosiaan olis jo aika riittämiin.. xD


Tällainen kaulakoru löytyi duunipaikan kirppikseltä. Massiivinen ja todella bling, ei sinänsä yhtään mun tyyliä, mutta ihastuin vaan välittömästi. Metallin sävy on jännä hopean ja kullan välimuoto. Merihevonen on aiheena kiehtova.


Tämän sen sijaan sain poikaystävältä tänään, täydellinen koru töihin! We're all mad here! xD



Vanhat tatskanikin alkavat olla jo parantuneet "ehostuksestaan", siinä nyt jonkinlaista (hämärää) otosta.. Nykyään puhutaan usein "leimoista", ja miellän omien tatskojeni olevan melko kirjaimellisesti leimoja kun ovat tämmöisiä pieniä ja simppeleitä. En oikein osaa kuvitella itselleni mitään "monimuotoisempaa", vaikka ne niin monilla muilla tosi upeilta näyttävätkin.


Arjen yksityiskohtia, pyykkitelineestä oli pakko ihan napata kuva kun oli talouden elämänasenne (ja värimaailma!) niin hyvin siinä edustettuna... xD


Eilen tuli pyörähdettyä yöelämässä (iski äkillinen tanssihimo) ja pukeuduin tietysti supermuodikkaasti läpikuultavaan paitaan... xD eipä vastaavia juuri muilla kyllä näkynyt, pari tais olla.. Voihan haukotus, taitaa olla taas nukkuaika!

Ei kommentteja: