.. world's a better place when it's upside down ..

Katseltiin kaverin kanssa viime viikolla vähän Seppälän tämänhetkistä (nuoriso)valikoimaa; mm. räikyviä värejä ja erilaisia tekstiprinttejä. Tekstit oli vähän semmosta "I love life" -linjaa ja totesin sit vaan kaverille, että mä en kokis oikeen luontevaksi pistää sellasta päälle kun oon niin kyyninen ihminen, enemmänkin "life sucks and then you die" -tyyppiä. Kaveri vaan nauroi ja väitti että sitä ei ainakaan erityisemmin huomaa. Noh, hyvä kai sitten.. ;)

Mutta mitä voi tehdä hyvälaatuiselle trikoopuserolle jonka etumuksessa lukee "Oriflame"..? ;) No siihen voi vaikka aplikoida päälle jotain mielenkiintoisempaa, kuten tässä tapauksessa sanomalehtiprinttisestä kirppispaidasta leikatun yksityiskohdan. Siinäpä enemmän mun ajatusmaailmaan sopiva teksti, haha. No pidetään toki kuitenkin se sarkasmi mukana näissäkin asioissa.. ;)

Sitten vielä tuollainen angst-kuva, straight from work -lookilla, tummat silmänaluset ja kaikki. Muutama huomio: A) mulla oli kyllä töissä enemmän vaatetta päällä, don't worry. B) on nuo "joulu"valot sitte vieläkin ikkunassa... C) vastapäinen talo on kuin joku akvaario, tyypit ei pahemmin pidä verhoja kiinni (joten enpä sitten minäkään ainakaan tossa ikkunassa - mutta sälekaihdin löytyy kyllä ja käytetään tarvittaessa).. Että tällasta tänään. Lähiaikoina ohjelmassa mm. yritystä tappaa itsensä työllä. Rahan ja nivelkipujen tuloa ei voi estää.

.. like an Indian summer in the middle of winter ..

Painijaselkäinen, batiikkivärjätyn näköinen Firetrap-toppi on kirppislöytö. Suoritin sille vähän omaa muokkausta. Topissa oli alunperin parissa kohtaa killumassa rykelmä pieniä metallirenkaita, jotka toivat vähän turhaa etnishenkisyyttä mun makuun joten ratkoin ne pois. Ihanan pehmoinen viskoositrikoo oli tosi pahasti nyppyyntynyt mutta nukanpoistaja teki (taas) ihmeitä; nyt pinta on taas uudenveroisen siloinen. Siistin vähän reunoja (esim. ompelin käänteen helmaan missä oli vain saumuroitu reuna). Ja nyt lopuksi painoin tuon tekstin (funk revolution) yhdellä vanhalla painoseulallani. Ihan jees. Taidan tosin olla kyllä hieman myöhässä tuon "batiikki-trendin" kanssa.. oh well.. ;)

Selailin pitkästä aikaa pikaisesti Hel-looksia ja ihan sattumalta bongasin muutaman asun joista löytyi hieman samanhenkistä kuviointia. Heitetään nyt nekin tähän sitten höysteeksi.

.. I'm your hell, I'm your dream, I'm nothing in between ..

Kaikenmoista "meemiä" on taas ollut liikenteessä ja määäkin haluun osallistua. ;) Toteutin "neljännestä kansiosta neljäs kuva" -haasteen sillä tavalla että mikäli kansion sisällä oli vielä kansioita, menin niistäkin neljänteen ja niin edelleen kunnes tuli eteen pelkkiä kuvia.. Ja sieltä löytyi Europe Tavastian keikalla marraskuussa 2006.

Sitten tää kuus randomia asiaa, tässä tulis meikän panos:

1. Villa/neulevaatteet ei oikeen ole mun juttu. Totta puhuen en omista ainuttakaan villa/neulepuseroa, enkä myöskään mitään villasukkia käytä saati omista. Jos puhutaan neuleesta yleisesti materiaalina, niin omistan about 3 kpl jotenkin "neuleiksi" luokiteltavia boleroita ja ehkä yhdet säärystimet. Niin ja muutaman kaulahuivin, niihin mulle kelpaa neule. Pipoja ei ole tullut vuosiin käytettyä.
Mikä on vilukissan vastakohta, 'kuumakissa'?? (buhaha) ;D No joka tapauksessa olen joku semmoinen; porukka aina äimistelee kun olen muka vähissä vaatteissa, mutta kun ei mulla ole kylmä! Paksut vaatekerrokset ahdistaa.. Kaapissakaan ei ole mitään kesä- ja talvivaatteita erikseen, vaatteita vaan joita sitten kerrostellaan tarvittaessa lämpötilan ja fiiliksen mukaan.

2. Tykkään ihan hulluna autolla ajamisesta. Reissuissakin parasta on aina se tien päällä oleminen. ;D Myös kaupungeissa ajaminen on mielestäni tosi mukavaa ja tykkään ajaa jopa ruuhkassa (mitä ny vähä ehkä vituttaa jos on myöhässä jostain..). Taskuparkkeeraukset sun muut ei tuota mitään ongelmaa. ;) Ajaminen on vaan jotenkin käsittämättömän kivaa. Ja voin lämpimästi suositella automaattivaihteita muillekin.. ;) Parhaita on isot ja takavetoiset autot, pikkuruiset "kätevät" kaupunkiautot (Smartit yms.) on ihan kauheita rumia kotteroita! Autoon pitää mahtua ihmisiä ja tavaraa. :)

3. "Pelkään" piirtämistä. Minua on pienestä asti väitetty hyväksi piirtäjäksi (ei pahemmin hajua mihin perustuu) ja se on jotenkin muodostanut mulle jotain kummia paineita. Välttelen nykyisin piirtämistä viimeiseen asti. Tiedän kyllä että varsinkin vaatealan ihmisenä kyseistä asiaa tulisi treenata jatkuvasti (ja kadehdin ihmisiä jotka sitä ahkerasti "uskaltavat" tehdä) mutta se kynän ja paperin eteen ottaminen on vaan järjettömän pelottava ajatus. Tuntuu että siitä ei vaan tule mitään. Multa löytyy laatikoista jos jonkinlaista taiteilijatarviketta joihin en kuitenkaan juurikaan koske. Ihme touhua.

4. Kirjottelin teininä kaikenlaisia stooreja ja muistaakseni kolme novelliani on julkaistu aikoinaan Sinä&Minässä. Sittemmin kirjottaminen on vähän jäänyt. Sanotaanko että vietän semmosta luovaa materiaalinkeruupaussia ja ehkä sitten joskus nelikymppisenä heitän ilmoille parit bestsellerit. Joo toivossa on hyvä elää.. ;D

5. Tätä olen ehkä ennenkin toitottanut (sorry jos kyllästyttää jo).. Olen elänyt joulukuusta 2007 asti ilman omaa telkkaria. Eli periaatteessa koko "digiajan". Useimpien eka kysymys on "Miten sä pärjäät?!". Kiitos ihan hyvin. :D Ei voisi vähempää kiinnostaa joku Salkkarit. Viimesimmän telkusta tulleen Project Runway -kauden loppumisen jälkeen en ole TV-kaistaakaan aukaissut. Ja suunnilleen kaikki mahdolliset sarjathan voi pällistellä vaikka SurfTheChannelin kautta. En mä mitenkään edes huomaa tätä "puutetta" huushollissani. Kaikkeen näköjään tottuu. Kavereiden luonakaan en tunne mitään pakottavaa tarvetta liimautua siihen telkun ääreen. Kaiken huipuksi mainittakoon että poikaystävällänikään ei ole telkkaria.. ;D

6. Olen alkoholin juomisen suhteen ihan (kontrolli)friikki. Tunnen olevani suunnilleen juoppo jos olen kaupan kassalla yhden siideripullon kanssa. Baareissa olen yleensä selvinpäin ja silloinkin kun mukamas lähden "ottamaan" en kuitenkaan "osaa" ottaa (joko tanssiessa "unohdan" tai en vaan jaksa jonotella tiskillä). Jossain illanistujaisissa mulle yleensä kannetaan jo kolmatta pulloa eteen siinä vaiheessa kun ekakin on vielä kesken. Ja sen kolmannen vienkin tod.näk. takaisin isäntäväen jääkaappiin kun ei vaan mene alas. Siis aatelkaa, ilmasta viinaa ja yks ei juo. ;D Kun sitten joskus juon kännit, siitä seuraa vessanpöntön halailua, itku-paniikki-hyperventilaatio-kohtaus tai jäätävä riita jonkun läheisen kanssa (tai vaikka näitä kaikkia). Tosin jotkuthan väittävät tuollaisen vaan "kuuluvan asiaan". Mutta eipä tuo niin suuresti houkuta. Yliarvostettua hommaa.. ;D

Huh huh kun tuli tekstiä.. nyt vedän henkeä.. ;D

.. so why am I sittin' here at the red light ..

Katsokaa mitä häröä taas löysin.. ;D Vetäisin oikeesti ääneen henkeä (mutsi voi todistaa) kun huomasin UFFilla sovitettujen vaatteiden tangosta pilkistävän jotain punaista muovinkiiltoista ja vedin esiin Pepe Jeansin käyttämättömän oloisen superkiiltävän pvc-toppaliivin. Hihih, ei ehkä ihan sellainen vaate jolle tulisi usein käyttöä mutta jotenkin vaan niin pähee että ei sitä sinne voinut jättää! Tykkään erityisesti valkoisten nappien luomasta kontrastista ihan hulluna. Helmaresori on ihanan pehmeä ja mukautuva. Just sopivaa kokoakin hän onneksi oli.

Hintaa tällä oli 15 euroa mutta sattui sopivasti olemaan "ota 2 maksa 1" -päivät joten sain sentään yhden laukun tämän siivellä ilmaiseksi. ;) Kassalla kuulin että olivat juuri olleet aikeissa laittaa tämän näyteikkunaan. HUH että oli täpärällä..! :D

.. so start me up and watch me go ..

Onpa mukava olla taas kotona. Vielä muutamia kuvia Varkauden reissusta.


Ihana wanha poljettava Husqvarna bongattu myöskin Varkauden majapaikasta, kaverin äidin luota.


Varkaudessa olivat hurjasti savuttavat paperitehtaat ihan keskustan tuntumassa ja niinpä näkymä baarikeskittymän pihaltakin oli suunnilleen kuvan mukainen. ;)


Olimme yökerhossa nimeltä Z-one. Sisään maksoi suolaiset 7 euroa vaikka oli ihan tavallinen, ohjelmaton pe-ilta. Porukkaa oli vähänlaisesti mutta meininki silti hyvä. Ja se tanssilattia, voi luoja että olen katkera, Turussa ei ole missään niin suurta tanssilattiaa. Mur. Siellä muuten soitettiin aika paljon suomi-räppiä ja siellä oli semmosia hopparipoikia tanssimassa. Huh. Tuollasta tännekin. ;)


Tässä lookkia ennen baariin lähtöä. Musta hopearaitainen, jänskänmallinen toppi on löytö paikalliselta kirppikseltä. :D Myös pinkki toppi ja vyö second handia. Rannekoru Lindex, kaulakoru H&M miesten puolelta. :)



Vielä pari Sinin paluumatkalla näpsimää kuvaa. Puita myöten runsaslumiset talvimaisemat muuttuivat pikkuhiljaa aavistuksen synkemmiksi kun tultiin etelämmäksi, huomasi selvästi että lunta on täällä vähemmän vaikka sitä nyt onkin. Tokassa kuvassa jokin jänskä siltaviritys jostain Mikkeli-Lahti-akselilta, muistaakseni. ;)

.. it’s cold out, but hold out and do like I do ..

Varkaudessa ollaan. Matka oli pitkä, lunta on melko paljon ja ihmiset puheliaita. ;) Huomenna ois tarkotus koluta täkäläiset kirpparit ja mahdollisesti katsella jotain iltaelämääkin. En nyt jaarittele/jumittele enempää täällä kyläpaikan koneella, heitetään jatkoksi muutamia kuvia.




Vähän uutta sekä vanhaa. ;) Ekana otoksia ensimmäisestä yöpymispaikasta, jonka sisustuksessa oli mielenkiintoisia juttuja. Ja tokana yksityiskohtakuvia kaverin äidin ravintolasta. Kolmantena tämänhetkisen kyläpaikan pörheä kissaneiti Elli.

.. I've seen that road before ..

Jaa että mikä ihme se tuo on..? No eriskummallinen luomushan (TM) se siinä.. Miten siinä käykin usein niin, että kun meinaa vaan nopsaan väsätä jonkin tarpeeseen tulevan pikku jutun, lähtee homma siinä (materiaalilähtöisen) suunnittelun vaiheessa yleensä hieman lapasesta ja lopulta sitten ihmettelee että miksiköhän ei voinut vaan pysyä siinä alkuperäisessä visiossa.. ;)

Mulla oli tavotteena väsätä jonkinlainen säilytyspussi autosoittimen irrotettavalla etupaneelille, joka muutoin helposti pyörii vaan laukussa muun rojun seassa naarmuttumassa. Kun tiedättehän ne tarkotukseen olevat isot kömpelöt muovikotelot joita noiden mukana tulee, eihän sellasia halkoja käytä hullukaan..! ;D

Ajattelin että joku huomioväri vois olla pussukassa kiva niin löytyy se kapula sieltä laukusta sitte helposti. Ja sitte osui oranssin enstexin perään käteen tuo retroraidallinen resorineulosputkilo ja päässä muodostui visio sukkamaisesta pussista jollaisia kännyköillekin kaupataan.

No en nyt oikeen tiiä nauraisinko vai itkisinkö lopputulosta. Siitä tuli hitusen liian ahdas ja pikkusen lyhyeksikin se jäi. Ja on se muutenkin hieman surkuhupaisa kapistus. Mutta ajakoon asiansa ainakin toistaiseksi ja tulevalla reissulla. Lähden tänään kaverini kanssa muutamaksi päiväksi reissuun tonne Itä-Suomen suuntaan, saapa nähdä onnistuuko jonkinsortin postailu reissun aikana, we'll see..! :)

.. well, whoever it was, I’m a fan ..

Kertokaahan ihmiset, ostatteko vielä ihan oikeita, aitoja cd-levyjä? Tuntuu että nykyään yhä useammin jotkut pysähtyvät äimistelemään toisten cd-hyllyjä tyyliin "ai sulla on toi ihan ceedeenä, mulla on vaa koneella". Omalla kohdallani on ainakin niin, että jos jotain artistia ihan tosissani fanitan niin kyllä ihan mieluusti ostan sen aidon levyn kaupasta. Harvemmin noita must-have -tapauksia tosin nykyisin tulee vastaan. Erikseen on sitten nuo keräilemäni ysärirenkutukset (jotka tuleekin hankittua pitkälti second handina), niitä on kertynyt melkoinen määrä enkä niistä kyllä luopuisi vaikka harvemmin niitä kuunneltua tulee. Ei vaan olisi yhtään sama asia keräillä niitä biisejä tietokoneelle.. ;)

Mä en välillä muutenkaan ymmärrä mihin tässä kaikessa teknisessä kehityksessä on niin pirun kiire. Itse en noudata elämässäni mitään "tekniikan imperatiivia" ja kuuntelen tyytyväisenä (myös) "antiikkisia" ceedeitäni just niin pitkään ku haluan vaikka tilalle keksittäis mitä. Ostinpa ihan cd-soittimenkin vähän aikaa sitten, vaikka jotkut eivät ymmärrä sellaistenkaan hankkimista enää nykypäivänä. Kun tietokoneellahan voi tehdä kaiken. Tunnen ihmisiä joiden pitää aina saada nälkäkuoleman uhallakin kaikki viimesimmät hienot vehkeet ja vempeleet. Pari päivää ne jaksaa hehkuttaa miten heidän iPhonesta voi kattoa telkkaria ja sitten ne ei sitä kuitenkaan koskaan tee. Enemmänkin statussymboleita monille ne vempaimet. Mä en hanki esim. turhan hienoa kännykkää jo pelkästään senkään takia että jäisi kuitenkin vaan ne kaikki hienot ominaisuudet hyödyntämättä, kun en oikeen jaksa semmosia tutkia.

Oho ajauduin vähän sivuraiteille.. niistä ceedeistähän mun piti jauhaa. Niin oon kans miettiny että jos se on rahasta kiinni (ainahan siitä innostutaan jos jotain aletaankin saada ilmaseks..) niin oliko ihmisillä muka ennen (esim. 90-luvulla) enemmän rahaa käytettävissä vai miten niitä levyjä sitten aiemmin osteltiin? Vai meneekö se raha nykyisin johonkin muuhun (hienoihin kännyköihin?)? Miks tarvis saada kaikki ilmaiseksi? Että jäis enemmän rahaa juomiseen..? ;)

Jätin tässä nyt ihan tarkoituksella ottamatta sen enempää kantaa siihen miten musan ilmaislatailu vaikuttaa musiikkiartistien tienesteihin. Kai sitten asioiden pitää vaan jollain tavalla muuttua, paluuta entiseen tuskin tällä menolla on..

Kuvassa kaverini kissa Ritu lempivartiopaikallaan. :)

.. and all I wanted was the simple things ..

Siis mähän en varsinaisesti ole mitään keittiöihmisiä. Viihdyn lähinnä jääkaapin oven välissä. Kun sitten kokkailen, se on tasoa otetaan pannu ja heitetään sinne sekaisin kaikenlaista mitä kaapista löytyy. Lopputulokset saattavat olla vaikkapa seuraavanlaisia:


Pastasapuskat ovat heikkouteni. Italianpatani on seuraavanlainen: otetaan valmis ainespussi (ja jauhelihaa tietty) ja valmistusvaiheessa heitetään joukkoon vähän lisää pasta-ainesta (pätkäspagettia tai vaikka tavismakaronia) koska sitä ei mielestäni ole pussissa tarpeeksi. ;) Mahdollisimman paljon sotketaan sitten sekaan vielä muuta kaapista löytyvää extramatskua, kuten tuorevihanneksia, mausteita, herkkusieniviipaleita jne. Kuvan pöperöön oon lisännyt vielä "integroidun tuoresalaatin" eli ripotellut kurkku- ja minitomskuviipaleet lopuksi sapuskan päälle.


Lempparitortillatäytettäni: hunajamarinoituja broilerisuikaleita, mahdollisimman paljon värikkäitä vihanneksia (ehdottomasti ainakin maissia), jotain hedelmää (ananasta tai persikkaa), herkkusieniviipaleita, mausteita (paljon currya!) ja kookoskermaa. Hyvää ku mikä. =)


Simppeli iltasapuska; wokintapainen sekapöperö. Pussi pakastevihanneksia (Amerikansekoitus), pussi pakastekatkarapuja (Pirkan chili-korianteri), purkki kokonaisia säilykeherkkusieniä, pätkä kesäkurpitsaa viipaloituna (nam!), hieman mausteita ja tilkka kookoskermaa. Vain hetki kuumennusta katkiksille ettei tule sitkeitä!

Ja nämähän ei sit todellakaan olleet mitään terveysruokia vaikka melko paljon vihanneksia sisältävätkin.. ;) mutta ah niin herkullisia. Ja erittäin muuntelukelpoisia. Ja täten suht edullisiakin. Kas näin, taitaa olla blogihistoriani ensimmäinen ruokapostaus..

.. if you ain't dirrty, you ain't here to party ..

Olen pohdiskellut nykypäivän hygieniakäsityksiä ja viihdyttänyt itseäni kehittelemällä mielessäni asiaan liittyviä ristiriitoja. On niin hassua miten jotkut ihmiset suhtautuvat käytettyyn tavaraan. Esim:

- jotkut eivät halua ostaa kirppiksiltä lakanoita, mutta kaikentasoisissa hotelleissa kyllä nukutaan ihan hyvillä mielin.

- käytetty kosmetiikka on suurelle osalle ehdoton nounou mutta viihteellä sopivassa hiprakassa kyllä ihan mieluusti juodaan joka kaverin ja kumminkaiman tuopista tai pullosta.

- jotkut suhtautuvat ylipäätään esim. käytettyihin vaatteisiin epäluuloisesti, vaikka kyllähän kaupan uusia vaatteitakin on saattanut moni ihminen jo sovittaa ja ties kuinka monet kymmenet ihmiset on käyneet niitä jo likaisilla näpeillään hipelöimässä.

- kirppiskamoja kyllä arvostellaan mutta kukaan ei puhu mitään siitä paljonkohan kaikkea möhnää ja bakteereja on vaikka kännyköiden tai tietsikoiden näppäimistöissä joita mahdollisesti useatkin eri ihmiset päivittäin sörkkivät. Jotkin asiat on niin jokapäiväisiä ja itsestäänselviä osia elämää että niistä ei kellään tule edes mieleen kehittää neurooseja.

- alusvaatteet on tietenkin erityisen tunteita kuohuttava aihe. Itselleni ei tuota mitään ongelmaa ostaa hyväkuntoisia tai käyttämättömän oloisia rintsikoita second handina. Kyllä ne pesussa puhdistuu niinku muutkin vaatteet. Jotkut sanoo että ku uudetkin on niin halpoja, mutta mä en ainakaan juuri koskaan löydä niistä halpiksista mitään istuvia malleja. Ne muutamat second handina hankitut on ehdottomasti parhaita mitä mulla on koskaan ollut. Monet ostelee rintsikoita lotolla postimyynnistä jne. ja siten sitte käyttämättömiä menee ihan roskiinkin kun ei ollutkaan sopivia, eikä viitsitä kiikuttaa niitä sen roskasäiliön sijasta vaikka Pelastusarmeijan lootaan. En tajua.

Musta joissain hygienia-asioissa vaan mennään toisinaan vähän liian pitkälle eikä ole ihme, jos ei löydy vastustuskykyä jne. Exä ei halunnut koskea ovenkahvoihin ja pesi käsiään koko ajan. Mä taas en niin paljon jaksa panikoida ja esim. jossain yöelämässä joutuu kyllä toisinaan asioimaan niin hirveissä vessoissa että on vaan parempi ettei kauheasti ala miettiä asiaa. Eihän sitä muuten uskaltais kohta enää edes ulos ovesta lähteä. Meinaan esim. tuo meikän alaporttikäytävä on kans semmonen yleinen käymälä että huh huh. Ettekä muutenkaan uskois millasissa paikoissa on tullut hengattua. Silti olen vielä hengissä. Enkä ole koskaan kipeä.

Vielä pakko ottaa tähän pikku lainaus Huutiksen keskustelupuolelta. Ei niinkään liity hygieniaan mutta käytettyyn tavaraan kylläkin ja sai ainakin meikäläisen nostelemaan kulmia (mielessä ne kaikki kirppissaapikkaat ja mummon ullakon vanhat avokkaat joita bloggaajatkin kanniskelevat tyytyväisinä kotiin sylikaupalla):

"ja kenkiä ostan/myyn vain uudenveroisina, koska jopa kierrätyskeskukset eivät suosittele kenkien kierrätystä, koska jokaisen jalka on ihan kuin sormenjälki ja jos käyttäää jo toisen jalkaan muotoutuneita kenkiä, voi olla pahat seuraamukset... voi periä esim. ekan käyttäjän virheasennon tms.. niitä en siis ole edes tuohon UFFin laatikkoon kantanut, ettei minun "kontolleni" tule, että joku pilaa jalkansa..."

Siis voi elämä! Enpä ole tämmöseen pointtiin ennen tainnut törmätä. Tokihan tuossa aiheellista totuudenhiventä on mut hei oikeesti.. onkohan tollanen nyt kuitenkin ihan hitusen liioteltua? Ja vedotaan johonkin että kysykää keltä tahansa ortopediltä/asiantuntijalta ni ne kertoo - no juu varmasti ku siitähän niille maksetaan!

Loppukevennykseksi lainaan vielä kummitätiäni:
- Olisin kenkäfriikki jos mulla ei ois nelikakkosen kaviota.

.. it all takes time, a whole lot of patience ..

Ah, ystävämme blue screen. Tätä näkee nykyisin läppärissäni usein. Ja mahtaako olla vaan ajan kysymys milloin saan lainakoneenkin samanmoiseen jamaan. Tunnun saavan nykyään kaikki koneet jumiin alta aikayksikön. Siis ymmärrän kyllä että Windows on paska jossain nörttien tehokäytössä, mutta eikö se nyt vois pysyä kasassa ees tällasessa suht kohtuullisessa bloggaus- ym. käytössä..? Kun muillakin tuntuu skulaavan, niin miksei mulla?! En edes pahemmin lataile netistä koneelle mitään. Vai onko se sitte vaan oikeesti niin (ku jotkut sanoo) että kannettavat ei vaan sovellu tällaseen päivittäiseen "pöytäkäyttöön"..? Mutta kaikillahan niitä nykyään on.. eikä muilla tunnu olevan valittamista.. vai onko? Paljonkohan mun pitäis maksaa että saisin koneen joka kestäis jumiutumatta päivittäistä nettiselain-kuvankäsittely-mese-musiikinkuuntelu -sekakäyttöä, vai onkohan tuo tosissaan liikaa vaadittu Windowsilta..?
Ja miksi hitossa kituuttelen vieläkin jonkin 1 megan nettiyhteyden kanssa..? Pitääpä kirjottaa itelle muistiin että nopeutta vois hankkia lisää ASAP.
SSDD. Argh.


Päivän DIY-vinkki: jos tarvit isokokoisia D-renkaita (joita ei välttämättä aina ole tarvikeliikkeissä saatavilla ja jos on niin kappalehinta voi olla parikin euroa) voit koittaa metsästää kirppareilta tollasia kangasvöitä (tms.) joista löytyy tuommonen D-lenksupari. Maksavat yleensä alle euron. Loppuvyönkin voi vielä hyödyntää varsinkin jos se on tarpeeks pehmosta ommeltavaksi; voi askarrella vaikka sporttiraidat johonkin kassiin tms. x)

.. but why do I feel this party's over ..

Mä en koskaan yrittänyt alaikäsenä baareihin. Ajattelin kai että olis liian noloa tulla käännytetyksi ovelta tai jotain. Odotin tunnollisesti 18-vuotispäivää. Se oli vuonna 2000 ja sattumoisin perjantai. Tuolloin sitten suuntasin lukiokaverini kanssa (arvatenkin) Night Club Marilyniin. Enkä hitsi vie edes älynnyt pyytää ilmasta synttäridrinksua. ;) Kyseisen illan pääsylippu on mulla vieläkin tallessa (jep, oon pimee). Ja sille tielle sitten jäätiin, muutamaksi vuodeksi. Viimeisin vip-kortti taisi mennä vanhaksi vasta tossa pari vuotta sitten. Voi niitä aikoja, heh. Oikeastaan kun mietin niin suureen osaan nykyisistä parhaista ystävistäni olen alunperin törmännyt juuri tuolla. Yksi niistä tuhisee parhaillaan tossa mun sohvalla.

Naamavippi toimi näköjään vielä tänä päivänäkin, eh. Vanhaa poppoota oli paljon paikalla. Eihän se enää samanlaista ole.. Mutta oli kyllä tosi mukava ilta. En saanut aikaiseksi laulaa karaokea mutta ei se haittaa. Sen sijaan tehtiin ihan huippu road trip -suunnitelma ens viikolle. Mutta ei helvata nyt on kyllä pakko levätä.
Kuvassa kaverin käsi ja multa lainatut rannekorut. ;)

.. it's just a question of time ..

Olen hiukan myöhässä tämän vuoden kalenterin kanssa. Siis mulla ei ole sellasta vielä. Ollut yleensä tapana väsätä kalenterit itse jostain pikkuvihoista tai tuunata valmiita pikkualmanakkoja päällystämällä tms. Kuvassa muutamia vanhoja kalentereitani. Noita on tullut vuosien varrella päällystettyä ja koristeltua mm. kankaalla, kaava-arkilla ja erilaisilla printatuilla kuvilla. Joo voishan sitä tietysti aikansa paremminkin käyttää, köh. Mutta kun on jokin pakkomielle tuunailla kaikkea. Ei noita "luomuksia" kylläkään sitten raaski myöhemmin heittää pois, kuten näkyy, laatikoissa makaavat tilaa viemässä.. ;)


Tänään tein löytöjä eräällä kirppiksellä, jonka tarjonta ei noin yleisesti ottaen ole mitään ihan huippuluokkaa. Eräs kirppiksen henkilökuntaan kuuluva nainen tuli puhelin kädessään vieressäni olevalle loosille ja sanoi sitten puhelimeen; "Joo tiäks kyl tää näyttää aika täydeltä, ei sun kannata varmaan vielä tuoda lisää". Tämän täysin tahattoman "markkinointikikan" vaikutuksesta siirryin vaivihkaa tutkailemaan kyseistä vaatetankoa ja mitä löysinkään; kivoilla yksityiskohdilla varustettuja trikoopaitoja, eikä ihme sillä edustettuna olivat mm. merkit Bench, Hooch, Miss Sixty, Firetrap ja Diesel. Olkoonkin osa "teinimerkkejä", tykkään yleensä nimenomaan juuri edellämainittujen merkkien vaatteiden yksityiskohdista. Nyt sain halvalla useamman kappaleen kerralla (plus muutaman idean) ja kröhm, arvon myyjä voikin nyt sitten tuoda vaikka jo lisää tavaraa loosiinsa, ja samantyyppistä kiitos.. ;D

.. when it stops better press rewind ..

Mun näkemykseni kasettikorusta. Sain mutsilta kivan "retron" punaisen c-kasetin (Swinging blue jeans?!) ja höystin sitä hieman muovistrasseilla (ideasta/inspiraatiosta kiitos ja kunnia Heipalle, strasseista kiitos Johannalle). Kaulakoruna miellän kasetin vähän turhan suureksi kapistukseksi (omaan makuuni) mutta tuollaisena "multi-roikottimena" (laukkuun, vyölenkkiin tms.) - why not. :)

Facebook on muuten hämmentävä paikka. Mä itse asiassa boikotoin pitkään kyseistä ilmiötä, kunnes viime kesänä Ruisrock-viikonloppuna humalapäissäni kavereiden painostuksesta liityin itsekin sinne.. Profiilissani on järjetön lista hyväksymättömiä "hömppäkutsuja", sellaisista "aktiviteeteista" en ole pätkääkään kiinnostunut. Sen sijaan kaverilistan kasvattaminen on ihan hauskaa hommaa. Olen aina ollut omituisen kiinnostunut erilaisista henkilökytköksistä ja Facebook tarjoaakin varsin usein näitä "mistä helkkarista NOI tuntee toisensa?!" -hetkiä.
Ja onhan se mielenkiintoista seurailla mitä vanhoille tutuille kuuluu jne. Miten sukunimet on vaihtuneet. Ja jälkikasvua ilmaantunut. Ja miten jotkut lapsuusaikaiset tutut asuu vieläkin vanhempien luona ja lähinnä dokailee. Ja että tyttö jonka tapasi n. 10-vuotiaana sairaalassa, tienaa nykyisin elantonsa levittelemällä haarojaan mm. tuning-autojen konepellillä.
Niin se aika kuluu, jotkut muuttuu ja jotkut ei.. ;D

.. it's black and it's white ..

Niin paljon kuin väreistä tykkäänkin niin välillä myös pelkkä mustavalkoisuus inspiroi suunnattomasti. Kollaasissa muutamia poimintoja sisustuksestani ja tyylistäni.
Enempiä ei oikein tänään kerkeä höpisemään, on jo tässä vähän kiirus kaverin luo kyläilemään. Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille!

.. questions, I've got some questions ..

Elämän "suuria kysymyksiä" vol. 1:
(Varoitus: sisältää mielipiteitä) ;)

¤ kuluttaako se samperin kännykän latinkipiuha ihan oikeesti sähköä maatessaan yksikseen seinään kytkettynä? Mä olen yhä skeptinen, toi kuulostaa vaan niin urbaanilta legendalta. Ja mikä mua kiinnostaa vielä enemmän, on se että onko kyseinen kulutus oikeesti yhtään mitään verrattuna vaikka siihen kuinka paljon nonstoppina käynnissä olevat tietokoneet kuluttaa? Ihmetyttää vaan vähän että energiansäästövalistus rajottuu pelkästään tommosiin ihme pikkunippelijuttuihin.

¤ miksi niin monet haluavat nykyisin hankkia valkoisen/vaalean sohvan? Siis joo onhan sellainen yleensä tyylikäs, mutta mä olen ihan saletti että itse jos rohkenisin kokeilemaan moista, kompastuisin aivan varmasti punaviinilasia kanniskellessani juuri sohvan kohdalla. Vaikka en semmosia usein edes kanniskelisi. Niin silti. Ja miehet. Ne jättää aina kaikkea röhnää ja möhnää sohvalle, varsinkin kun ne tykkää yleensä syödä siellä. Ja lemmikit... Joo ei kiitti, mulla on tummanharmaat päälliset sohvassa ja tuntuu että niitäkin pitäis jatkuvasti pestä. (Toisaalta voisin ottaakin vaalean sohvan vaikka käytettynä, jos se olis tarvittaessa helposti päällystettävissä jne. Mut uutena, never.)

¤ miksei baareissa enää nykyään soiteta ollenkaan hitaita biisejä? Vai tehdäänkö semmosia edes enää?? Mutta vois kai vanhoja soittaa..? Kun ne kaikki vanhat eurodancetkin on niin kovassa soitossa nykyään ja niitä varten perustetaan kokonaisia omia osioita baareihin. Kaipaan vanhaa kunnon nuoruusdiscofiilistä ja viimeisiä hitaita peilipallon välkkeessä. x)

¤ gallup: kun vastaat blogissasi tai vaikka Tyylitaivas-profiilissasi saamiisi kysymyksiin, teetkö sen siellä missä kysymys on esitetty vai menetkö vastaamaan sinne kysyjän blogiin/profiiliin? Eikö kenenkään muun mielestä kaikkein selkeintä olis jos aina vastattais siellä missä on kysyttykin?
Mä perustelisin kantaani ensinnäkin sillä, että jokin kysytty asia saattaa kiinnostaa myös toista lukijaa, mutta eipä sitä vastausta varmaan jaksa lähteä sieltä jostain kysyjän blogista etsiskelemään.
Toiseksi muualla esitettyjen kysymysten vastaukset mielestäni vähän "sotkevat" kommenttiosioita. Itse olen sellainen ihminen joka hyvinkin mielellään lueskelee toisten saamia kommentteja ja on jotenkin mälsää kun klikkaa mielenkiinnolla kommentit auki nähdäkseen mitä kivasta asusta on kommentoitu ja sitten siellä lukeekin vaan jotain tyyliin "joo valtiotieteitä opiskelen".
Kolmanneksi, aika useinkin nää mystiset vastaukset herättää myös mielenkiintoa (esim. jotkin DIY-juttuihin liittyvät selonteot) mutta lähdepä sieltä mystisvastaajan profiilista sitten tonkimaan että mistä kuvasta on kyse ja missä ja mitä on alunperin kysytty!
Ja neljänneksi, itse ainakin jaksan kyllä käydä tsekkaamassa onko kysymyksiini vastattu, kysynkin yleensä vain sellaisia asioita joiden vastaus ihan oikeasti kiinnostaa joten ihan mielelläni vaivaudun silloin lukemaan vastauksen sieltä missä olen kysynytkin. Ja jos joskus unohdan koko jutun.. niin ei se kai sitten ollutkaan niin tärkeää. :) Mitäs mieltä muut..?

.. we have changed but we're still the same ..

Hehee, löysin siivoillessa yhden matskulaatikon pohjalta tuollaiset lakanakangaspalat, joiden kuvat olen painanut valotetun kaavion kurssilla yläasteella, näemmä vuonna '97 eli about 12 vuotta sitten. Toi love-homma on niin makee että sen vois hyvin vieläkin käyttää johonkin. ;) Kuva on kirjepaperisetin kannesta, taustaa olen tainnut muokata. Muistaakseni noiden valotuskalvotkin on jossain vielä tallessa, samoin kuin tuo em. kirjepaperisetin kansipahvi. Olen tällainen ihana ihminen joka ei heitä mitään pois, oikea muuttoapulaisen painajainen. Onneksi en kuulemma ole ainoa joka säästää esim. leffaliput.. ;)

Some prints I've made like 12 years ago in school. Just found them when I was going thru some old stuff. The love-print is still quite cool, I think. ;)

.. I could've lost myself in rough blue waters in your eyes ..

Laitetaanpa tänään taas kissahömppää kun ei ole mitään muutakaan "raportoitavaa". En ole tehnyt yhtään mitään muuta ku siivoillut ja järjestellyt kämppää (ja todennut taas kerran omistavani kaikkea ihan ihme roinaa).

2 1/2 -vuotiaat kisuni Miro ja Mila viettävät nykyään kissanpäiviä vanhempieni luona "maalla" merellisissä maisemissa. Sisaruksilla on nyt ensimmäinen ulkotalvi menossa ja ressukat ovat kumpikin jo ainakin kertaalleen pudonneet jäihin. Toivottavasti oppisivat nyt vähän varomaan sitä jäällä tassuttelemista. Merikotkan kanssakin oli kuulemma yritetty tehdä tuttavuutta. Joo kuulostaa varmaan aika hurjalta, mutta ei siellä oikeesti ole ihan niin vaarallista. ;) Jäihin on jo monet kissat putoilleet (ja itse tuntuvat pääsevän ylös) ja eipä siihen toisaalta voi oikein vaikuttaa kun ei niitä sieltä pysty poissakaan pitämään eikä ne varmaan oikein ymmärrä missä on heikkoa. =/

Kuva on pikkuisten ensimmäiseltä illalta luonani. He ovat tuossa vasta n. seitsemän viikon ikäisiä, sain heidät hieman "alaikäisinä" koska he olivat jo niin omatoimisia. Ja ihan loisto kisuja ovat olleet, fiksuja ja täysin laatikkosiistejä alusta asti. ;) (Kiitokset äiskälle ja iskälle kun pitävät heistä hyvää huolta. <3)

.. louder and faster with power we play ..

Olipa hyvät bileet eilen! Ylitti kyllä kaikki odotukset. Paljon kavereita ja hyvää tanssifiilistä. 6 euroa tuntuu nyt ajateltuna kovin vähäiseltä (ennakko)lipun hinnalta, kun ottaa huomioon että sitä on tullut joskus suorastaan vähän tylsistyttyä bileissä joihin liput maksaneet monta kymmentä euroa. Nyt oli kyllä hinta-laatu-suhde enemmän kuin kohdallaan. ;) Tosin onhan se oikea fiilis vähän semmonen juttu että joskus sitä vaan on ja joskus ei, no eilen onneksi oli.

Osassa kuvista näyttää vähän siltä kuin ois jokin rokkikeikka ollut kyseessä, mutta ihan siis konemusabileet oli, Proteuksella oli vaan "live"-osuuksissa tällä kertaa apureita mukana (mm. hevilaulaja) ja lisäksi showhun kuului muutamia sähkökitaralla terästettyjä osuuksia sekä bongorummun lätkimistä. ;D

Ei mulla oikeestaan mitään sen kummempaa "asiaa" ole tänään.. tarkotus ois tässä vähän alotella massiivista kämpän järjestely- ja siivousoperaatiota. Huh. ;)

.. I should be so lucky ..

Mä törmään asukuvissa harvoin sellaisiin juttuihin joista tulisi "mulle tollanen heti" -fiilis, ja vaikka tuliskin niin se ei paljon auta kun kyseiset jutut on yleensä kirppislöytöjä, kauan sitten ostettuja tai muulla tavoin saavuttamattomissa. Näin kävi myös kun aloin himoita Tyylitaivaassa Medulalla näkemääni läpinäkyvää muoviketjua. Ketju (alunperin kaulakoru) oli H&M:stä ostettu, mutta kävi ilmi että Turussa kyseistä ketjua ei ollut ilmeisesti koskaan ollut saatavillakaan. Olin jo luovuttanut, kun tuli Medulalta itseltään viestiä:

"Se ketju oli alunperin kaulakoru niin että siitä roikku ylimääräisiä ketjunpalasia mitkä halusin pois ja eilen kun yhdistelin niitä niin huomasin että niistä tuli toinen yhtä pitkä ketju. Voi lähettää sen sulle jos maksat postikulut kun ne on jokatapauksessa liian painavat yhtäaikaa pidettynä."

Olin vähän että ei oo todellista! :D Ja sieltähän se mieluisa kuori tipahti postiluukusta tossa muutama päivä sitten. Vielä vaan jotain kiinnitysklipsua päihin ja sitten luulen että ketju on valmis lähtemään kanssani tänään alakertaan kuuntelemaan Proteusta. ;)
Kiitoksia vielä kovasti, Ida! Laitan sulle pian kiitospostia tulemaan!

.. the way you let the beat take over you ..

Tein illalla älyttömän hyvää tortillatäytettä (hunajamarinoiduista broilerisuikaleista, vihanneksista ja kookoskermasta) ja sen jälkeen tuli innostus lähteä tsekkaamaan millainen on meininki Giggling Marlinissa nyt kun Forte on "muuttanut" sinne remontin ajaksi. No meno oli ihan jees, paitsi että olin ehtinyt olla paikalla ehkä 20 minuuttia kun seurani ilmotti olevansa niin huonovointinen että joutuu lähtemään. Mukavasti mut jätettiin sitten (yksin ja lähes selvinpäin) erittäin humalaisen vanhemman mieshenkilön seuraan ja mua alkoi ahdistaa siinä määrin että oli pakko keksiä jotain, kun en poiskaan halunnut vielä lähteä. Olin noteerannut erään yksin tanssivan tytön jo aikaisemmin ja miettinyt josko koittais tuppautua tanssiseuraksi. Pöytäseurueessa tosin näytti olevan ikäänkuin kaksi pariskuntaa joten mietin jonkin aikaa ennen kuin uskaltauduin "pakenemaan" kyseiseen pöytään. Ja kuinka ollakaan, erittäin mukavaa porukkaa oli. Toinen seurueen tytöistä oli kyseisen baarin työntekijä ja toiselle olin myynyt kangasta pari viikkoa sitten! Apua miten pieni maailma! :D Olipa ihana tanssia kunnolla pitkästä aikaa. Kyllä kannatti taas tutustua uusiin ihmisiin. :) Nyt on vaan sitten reisilihakset pirun kipeät, eh... :P

Kuvassa illan asun elementtejä. Tarkemmat tiedot Tyylitaivaasta.

.. come to think about it it’s silly really ..

Välillä alan ihmetellä miksi edes luen muotiblogeja kun koen useimmiten olevani niin eri aaltopituudella sen "yleisen linjan" kanssa. Esimerkkejä:

- itsestäni tuntuisi hiukan hölmöltä omistaa kokonainen (pitkä) postaus pelkästään uudelle huulipunalleni (höystettynä lajitelmalla suunmutristelukuvia) tai julkaista itsestäni yhteen putkeen kymmenen kuvaa samassa asussa venkoilemassa eri asennoissa. Mutta kai mä olen sitten jotenkin rajoittunut tai jotain. Ja eipä tuo ketään muuta tunnu ihmetyttävän..

- trikoiset halpalöydökset (kuten yksiväriset tunikat ja mekot) joita muotibloggaajat yleensä ylistävät loistaviksi ja ihaniksi perusvaatteiksi ovat mielestäni useimmiten hirveän tylsiä ja hieman jopa rätinomaisia tapauksia. Mutta riippuuhan se toki paljon vaatteen kantajastakin. (Toisinaan tuottaa myös vaikeuksia ymmärtää miksi näitä trikoisia vaatekappaleita pitää asukuvissa venyttää ja kiskoa teatraalisesti eri suuntiin. Noi laumailmiöt on oikeesti vaan.. mielenkiintoisia.)

- siitä olen joskus ennenkin kirjoittanut, että minun ja yleisen linjan muotibloggaajien miesmaku ei ainakaan tunnu kohtaavan ei sitten niin pätkääkään. Saan lähinnä puistatuksia niistä rimppakinttuisten trendipellejen (jotka siis toisille ovat unelmamiehiä) kuvista. No hei en mäkään sentään mistään suomileijona-pilotti-elvistelijöistä välitä tai välttämättä muunkaanlaisista ääripäistä, vaan ehkä kaiken kaikkiaan melko.. tavallisista. Tavallinenkaan ei ole välttämättä tylsä, riippuu vähän henkilöstä. Jaadijaa..

- no eipä kyllä "naismakukaan" kohtaa yleensä sen paremmin. Siinä missä muut huokailevat jonkin langanlaihan mallin "upeita sääriä" jne., meikä kattoo että hyi mikä kaamea hoippuva luukasa jonka päällä roikkuu jotain rättejä. Anteeksi nyt kovin karskit ilmaukseni asiasta, ei toki kaikki näytä tuolta.

- en koe mitään erityistä tarvetta katsastaa henkkamaukan tai muidenkaan vastaavien vaatekauppojen tarjontaa kovinkaan säännöllisesti. Saattaa mennä pari kuukautta etten käy missään vaatekaupoissa. Kirppiksiltä sen sijaan en pysty pysymään poissa vaikka yrittäisinkin. Tapansa kullakin siis.

Mitä tästä opimme? Ihmisiä on kovin moneen junaan, eikä se ole ollenkaan huono asia. Joskus vaan mietityttää miltähän planeetalta mä olen tänne tipahtanut.. x)

Blogienlukusession jälkeen yleensä sätin itseäni että miksi olen taas tuhlannut niin paljon aikaa moiseen roskaan. Ja kuitenkin teen sen aina uudestaan. Tällaisia ne addiktiot sitten kai on. ;D

Kuvassa eräänlainen lehtileikekollaasi, jokin vanha koulutehtävä. Jonka materiaalina arvatenkin on käytetty koulun omaa lehtivalikoimaa joka koostui yleensä ikivanhoista jo moneen kertaan leikellyistä aikakauslehdistä..

.. walking in the winter wonderland ..

Tuli sitten lunta taas. Silleen sopivasti, ettei vaikeuta liikkumista mutta tekee kuitenkin maisemat varsin talvisen näköiseksi. Laitetaanpa kauniin talvipäivän kunniaksi oikeen useempikin kuva kerralla.


Päivän kissa. Miro. Lumessa on kiva piehtaroida, ja sen jälkeen näyttää tuolta. Tokassa kuvassa on selkeesti tehty havainto, että puussa on jotain jännää.


Päivän tikat. Ekassa kuvassa harmaapäätikka sapuskoimassa. On kuulemma naaras kun ei ole punaista laikkua päässä (ookkei). Kuva on huono kun piti ottaa ikkunan läpi, neiti tikka ois lähtenyt oitis lätkimään jos ois yrittänyt ryysätä ovesta pihalle sitä kuvaamaan. Enpä oo tommosta ennen kuvannut, ei ne taida usein tossa käydäkään. Toisessa kuvassa ihan, öö, perustikka.. ;D onkohan sitte käpytikka tai mikä lie virallisesti, pitää kysyy tolta lintutieteilijältä (iskältä).


Päivän joululahjaesittely. PartyLiten Couture-tuikkukipot, tosi nätit.
No joo, tiesin kyllä saavani nämä. Kuten aina, mä saan vaan toivomiani juttuja (yleensä jotain keittiökamaa, lakanoita tms.). Eli joko mun lähipiirillä on huono mielikuvitus tai mulle on vaikea ostaa lahjoja. Tai olen valinnut seurani väärin, eh heh (tosin esim. perhettä nyt ei oikein voi valita, heh). Voin vaan kateellisena katsella kun muut esittelevät blogeissaan saamiaan parfyymeja ja koruja, semmosia ei ole kukaan mulle kuuna päivänä ostellut. Tai no eka poikaystävä joskus 16-veenä osti parit Kalevala-korut (ja sekin tais olla sen mutsin idea), sen jälkeen onkin kaikki olleet niin persaukisia että on ollut turha odotella sen kummemmin edes synttärilahjoja (ja kun luovuutta ilmeisesti ei osata käyttää). Niin ja yksi exä mm. vihasi joulua eikä halunnut osallistua siihen millään tavalla. Kiva hei. En oo katkera, mut kuitenkin. x)

.. and a happy new year ..

Jaaha olisi taas aika tehdä niitä katteettomia lupauksia. Pirtsakan aurinkoinen uuden vuoden aamu kieltämättä kyllä herättää mielessä kaikenlaisia suurieleisiä ajatuksia elämän parannuksesta. Vaan mitähän siitäkin taas tulee..?

Eihän ne mitään uusia asioita ole. Pitäis alkaa syömään terveellisemmin. Pitäis jumpata enemmän. Fyysisen puolen parantaminen auttais varmaan myös henkisen tasapainon tavoittelussa. Jne. Säästäväisemmin vois elää. Ja ekologisemminkin vois elää. Ja pitäis yrittää oikeesti tavotella päämääriään ja haaveitaan sen sijaan että vaan ajattelis ettei mikään onnistu kuitenkaan. Pitäis lopettaa tää "olen vanha ja raihnainen" -ajattelu. Pitäis nähdä kavereita enemmän. Tehdä jotain kivaa useemmin (tosin tämähän ei varsinaisesti kulje käsi kädessä tuon säästäväisyyden kanssa mutta..)..

No, alotin sentään jo yli viikko sitten päivittäisen vatsalihastreenin. Hah. Kai siinä on jo jotain. Jos nyt alkuun pyrkisi edes ylläpitämään sitä.. ;)

Pari kuvaa kaupungin tarjoamasta ilotulituksesta. Muutamia ihan hauskoja otoksia sentään yli kuudenkymmenen jokirannassa näpit jäässä näpsityn kuvan joukossa.. ;)